Hyvännäköiset poliitikot saavat enemmän median huomiota

Haifan yliopiston uuden tutkimuksen mukaan komeat ja kauniit poliitikot saavat enemmän huomiota. Tutkijat ottivat huomioon erilaisia tekijöitä tutkimuksessa, kuten iän, sukupuolen, poliittisen statuksen ja ajan politiikassa. Tutkimuksessa opiskelijat Hollannista rankkasivat 120 Israelin parlamentin jäsentä. Ulkomaalaiset opiskelijat valittiin siksi, että heillä ei ole aikaisempaa tietoa henkilöistä ja heidän poliittisista saavutuksistaan.


Tutkimuksessa paremmanäköiset miehet ja naiset saivat parempia pisteytyksiä. Tutkijat kuitenkin halusivat ottaa huomioon persoonallisuuden. Toiset poliitikot haluavat julkisuutta kun taas toiset mieluummin pysyvät taka-alalla. Persoonallisuudella ei kuitenkaan ollut lopulta suurta merkitystä siinä, kuinka paljon poliitikko sai huomiota. Jos poliitikko on hyvännäköinen, hän saa saa enemmän huomiota julkisuuden suhteen kuin yhtä aktiivinen "tavallisen" näköinen kolleegansa.

Näin se siis vain näyttää olevan: miellyttävät piirteet, huoliteltu ulkonäkö ja edustavuus ovat poliitikon valttikortteja huomion saamisessa. (Ja sama pätee epäilemättä muillakin elämänaloilla.) Jos asiaa ajattelee, niin loogistahan se on. Kuka haluaa katsella jatkuvasti rumia naamoja, mieluumminhan sitä kauniita tai komeita katsellaan, ihastellaan ja jossain elämänvaiheessa ihannoidaankin. Saapa nähdä nähdäänkö tulevaisuudessa poliitikkoja kauneusleikkauksissa ja Botoxia pistämässä samalla tavoin kuin nykyään Hollywoodin julkkiksia. Toivottavasti ei, sillä sieltä ne epämuodostuneen näköiset kasvot ja ulkonäkönsä lopulta pilanneet henkilöt löytyvät. Ei kaikkia ryppyjä tarvitse kiristää ja kasvoja kohottaa tai nenää muokata.

Lisää tutkimuksesta Jerusalem Postin uutisesta: http://www.jpost.com/Israel/Article.aspx?id=180755



Kuvat: http://theokeith.wordpress.com/2009/07/04/sarah-palin-quits/ ja http://www.iltalehti.fi/linnanjuhlat/200812038695108_lj.shtml

Aistimuksia riidan keskellä

Tuoreen tutkimuksen mukaan tappelevat pariskunnat aistivat kahta eri käytöstä riidan toisesta osapuolesta. Nämä ovat aistittu uhka sekä välinpitämättömyys. Kummallakin käytöksellä on tietyt tunteet, joita ne aiheuttavat toisessa osapuolessa.

Ehkäpä päivänselvää monelle, mutta nyt tutkijat ovat kyenneet myös mittaamaan näiden aistimusten määrää.

Tärkeää mielestäni tässä on se, että ymmärtämällä näitä kokemiamme ja aistimiamme tunteita ymmärrämme paremmin omia sekä tosen reaktioita riidan keskellä. Se, että aistimme kumppanimme olevan agressiivinen ja uhkaava tai jollakin tapaa välinpitämätön, saattaa vain lisätä pökköä pesään taistelun keskellä. Usein riita johtuu jostain vähäpätöisestä asiasta ja taustalla vaikuttaa jokin paljon isompi asia, joka saa kummankin huutamaan kurkku suorana toisilleen. Kumpikin tai toinen näistä aistimuksista voi olla syynä riidan leiskahtamiselle. Tunnistamalla tunteet itsessään on paljon paremmat mahdollisuudet löytää yhteisymmärrys ja korjata tilanne. Keskustelemalla avoimesti aistituista tunteista yhteisymmärryksen pitäisi lisääntyä ja toivottavasti riitojenkin vähentyä. On hyvä tietää, miksi toinen osapuoli kokee välinpitämättömyyttä tai uhkaa toisen puolelta. Tämän jälkeen tilannetta voidaan korjata.

Lisää tutkimuksesta Science Dailyn sivuilta: http://www.sciencedaily.com/releases/2010/06/100624141517.htm

Agressiivinen, vakuuttava vai nössö? Testaa itsesi!

Tämä testi on yhdessä psykologian opintoihini liittyvässä kirjassa, Human Relations for Career and Personal Success, kirjoittanut Andrew J. DuBrin (Custom edition, 2002, julkaisija Pearson). Suomennoksen olen tehnyt itse vapaasti kääntäen. Testissä testataan, oletko agressiivinen, vakuuttava vaiko nössö. Vastaa väittämiin rehellisesti valitsemalla vaihtoehto, joka paremmin kuvaa sinua. Kirjaa ylös jokaisen väittämän vastaus, lopuksi lasketaan pistemäärä.

Jokaisen väittämän vastausvaihtoehto on: Enimmäkseen totta tai Enimmäkseen valetta.

1. Minun on erittäin vaikeaa torjua myyntiedustaja jos hän on todella mukava henkilö.
2. Ilmaisen kritiikkiä vapaasti.
3. Jos toinen henkilö on todella epäreilu, huomauttaisin siitä hänelle.
4. Työpaikka ei ole paikka, jossa näytetään tunteita.
5. Ei ole mitään syytä kysyä palveluksia - kukin saa mitä ansaitsee työpaikalla.
6. Liike-elämä ei ole tahdikkuuden aluetta; Sanon mitä ajattelen.
7. Jos henkilö näyttää kuin hänellä olisi kiire, päästäisin hänet eteeni ruokakaupan jonossa.
8. Liika kiltteys on heikkouteni.
9. Vastaan jokaiseen sähköpostiin heti, vaikka jäisinkin jälkeen muissa töissäni.
10. Olen nauranut ääneen yleisellä paikalla useammin kuin kerran.
11. Useampi henkilö on kuvannut minua liian suorapuheiseksi.
12. Minulla ei ole mitään epäilyksiä palauttaa vähänkään viallista tuotetta.
13. Ajatus vihaisuuden ilmaisemisesta työkaveria kohtaan kauhistuttaa minua.
14. Monet sanovat, että olen liian varautunut ja hallitsen tunteitani liikaa.
15. Mukavat tytöt ja pojat jäävät viimeisiksi liike-elämässä.
16. Taistelen oikeuksieni puolesta viimeiseenkin yksityiskohtaan asti.
17. Jos olen eri mieltä kokeeni arvosanasta, tyypillisesti otan asian esille opettajani kanssa.
18. Jos olen riidoissa jonkun kanssa, pyrin välttämään häntä.
19. Vaadin että puolisoni (tai avopuoliso tai huonekaveri) tekee oman osansa ikävistä kotitöistä.
20. Minun on vaikeaa katsoa toista suoraan silmiin kun riitelemme.
21. Olen itkenyt ystävien kanssa useammin kuin kerran.
22. Jos joku lähelläni elokuvissa keskustelisi toisen kanssa, pyytäisin heitä lopettamaan.
23. Pystyn kieltäytymään tapaamisesta/tilaisuudesta henkilöiden kanssa, joista en erityisemmin välitä.
24. Osoittaa huonoa makua sanoa, mitä oikeasti ajattelee toisesta henkilöstä.
25. Osoitan joskus vihaisuuttani kiroamalla tai vähättelemällä toista henkilöä.
26. En mielelläni puhu kokouksissa.
27. Minusta on helppoa kysyä ystäviltä pieniä palveluksia, kuten pyytää kyytiä töihin kun autoni on korjattavana.
28. Jos joku puhuisi kovaan ääneen ravintolassa ja se ärsyttäisi minua, ilmoittaisin hänelle siitä.
29. Lopetan muiden lauseita usein heidän puolestaan.
30. Minun on melko helppoa ilmaista rakkautta ja kiintymystä toista henkilöä kohtaan.

Pisteiden laskeminen:
Anna itsellesi piste jokaisesta vastauksesta, joka vastaa avainta. Avaimet ovat tässä:

1. Enimmäkseen valetta
2. Enimmäkseen totta
3. Enimmäkseen totta
4. Enimmäkseen valetta
5. Enimmäkseen valetta
6. Enimmäkseen totta
7. Enimmäkseen valetta
8. Enimmäkseen valetta
9. Enimmäkseen valetta
10. Enimmäkseen totta
11. Enimmäkseen totta
12. Enimmäkseen totta
13. Enimmäkseen valetta
14. Enimmäkseen valetta
15. Enimmäkseen totta
16. Enimmäkseen totta
17. Enimmäkseen totta
18. Enimmäkseen valetta
19. Enimmäkseen totta
20. Enimmäkseen valetta
21. Enimmäkseen totta
22. Enimmäkseen totta
23. Enimmäkseen totta
24. Enimmäkseen valetta
25. Enimmäkseen totta
26. Enimmäkseen valetta
27. Enimmäkseen totta
28. Enimmäkseen totta
29. Enimmäkseen totta
30. Enimmäkseen totta

Nyt, kun pisteet on laskettu, tässä tulkinta:
Jos saat tulokseksi 16 tai vähemmän, on todennäköistä, että et ole vakuuttava. Tulos 17 ja 24 välillä osoittaa, että olet vakuuttava. Jos sait tulokseksi 25 tai enemmän, olet mitä todennäköisemmin agressiivinen.
Tee testi 30 päivän kuluttua uudelleen, ja vertaile tuloksia. Voit myös tehdä sen hyvän kaverin tai sukulaisen kanssa ja keskustella, onko hän samaa mieltä vakuuttavuudestasi.

Mikä ero sitten on nössöllä, vakuuttavalla ja agressiivisella henkilöllä käyttäytymisessä ja olemuksessa? Tässä vertailua:

Vakuuttava: Tasapainoinen, suora ryhti, käsien eleet korostavat tiettyjä avainsanoja, kohtuullisen voimakas ääni.
Nössö: Suun peittäminen kädellä, liiallinen nyökyttely, korujen tai vaatteiden räplääminen, jatkuva painon vaihtaminen (jalalta toiselle tai istuessa), pään tai muun ruumiinosan raapiminen tai hankaaminen, jäykkä vartalon asento, ääni on liian pehmeä ja puheessa paljon taukoja.
Agressiivinen: Nyrkit hakkaavat esim. pöytää, jäykkä ja kankea ryhti, sormenosoitusta tai heilutusta, pään ravistelua aivan kuin toista henkilöä ei voisi uskoa, kädet lonkilla/vyötäröllä, ääni on kovempi kuin tarvitsee, puhe on nopeaa.