29.1.2012

Ahdistuneisuuden tunnusmerkit

Tiedemiehet ovat kyenneet luotettavasti erottamaan nyt myös ahdistuneisuuden aiheuttamia eleitä kasvoista.

1. ahdistuneisuus, 2. onnellisuus, 4. kiinnostuneisuus, 5. yllättyneisyys

Psykiatrian instituutissa King's Collegessa Lontoossa on tutkimuksissa löydetty ahdistuneisuuden merkit. Ahdistuneisuuteen liittyy katse, joka skannaa ympäristön, ilmeisesti auttaakseen ympärillä olevien riskien arvioinnissa.

Tutkijat kuvailivat koeryhmälle tarkkoja tilanteita, jotka mitä todennäköisimmin aiheuttavat tiettyjä tunnereaktiota, kuten onnellisuutta, surullisuutta, vihaisuutta, yllättyneisyyttä ja inhoa. He kuvailivat myös tilanteita, joissa on epämääräisiä uhkia ja joiden tiedetään aiheuttavan riskien arviointia ja ahdistuneisuutta jyrsijöissä. Sitten osallistujien pyydettiin esittämään niitä kasvojen ilmeitä, jotka heidän mielestään sopivat kuvattuihin tilanteisiin. Toiselle ryhmälle henkilöitä näytettiin valokuvia ja videoita näistä kasvojen ilmeistä, jotka vastasivat tiettyjä tilanteita. Heitä pyydettiin nyt löytämään alkuperäisistä tilanteista se tilanne, johon kasvojen ilme soveltui. Heitä pyydettiin myös antamaan tilanteeseen yhdistetyn kasvojen ilmeen näyttämälle tunteelle nimi.

Keskimäärin 89%:ssa tunnetilanteista kasvojen ilmeet osattiin yhdistää oikeisiin tilanteisiin. Epämääräisiin uhkatilanteisiin liittyvät kasvojen ilmeet osattiin liittää oikeisiin tilannekuvauksiin 90%:ssa esitetyistä tapauksista.


video

Kolmas osallistujaryhmä mieluiten liitti tämän kasvojen ilmeen ahdistuneisuuden kanssa, ei siis pelkoon tai muuhun voimakkaaseen tunteeseen. Ahdistuneisuuden osoittamisen tyypillisiä merkkejä ovat vilkuilevat silmät sekä pään kääntely, jotka olivat samatyyppisiä riskienarviointikäyttäytymisiä joita on nähty ahdistuneissa jyrsijöissä. Tulokset siis antavat olettaa että ihmisten ahdistuneisuuden ilmeet palvelevat tarvetta lisätiedon keräämiseen ja mahdollisen uhan tunnistamiseen käyttäen enenevästi hyväksi visuaalista ja auditiivista kenttää. Näin ollen ahdistuneisuudella on kaksi tarkoitusta, sosiaalinen ja toiminnallinen; sen tyypilliset piirteet auttavat meitä arvioimaan ympäristöämme ja samalla kommunikoivat muille tunnetilaamme.

Lähde: http://medicalxpress.com/news/2012-01-facial-anxiety.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti