Alitajunnassa on vastaus vaistoihin

GEO-lehdessä 7/2009 oli mielenkiintoinen artikkeli päätöksenteosta ja aivojen toiminnasta. Pitäessäni koulutuksia kehon kielestä kerron aina siitä, miten luemme kehon kieltä vaistomaisesti ja teemme päätelmiä sen kautta alitajuisesti. Nyt tutkijat ovat todenneet, että päätösten tekeminen intuition perusteella on sitä todennäköisemmin oikea, mitä enemmän ärsykkeitä asiasta vastaanotamme.

Aivotutkijoiden mukaan tiedostamme kaikkiaan vain noin 0,1 % aivojemme toiminnasta. Esimerkiksi nojatuolissa torkkuva ihminen kokee joka sekunti 11 miljoonaa aistiärsykettä. Isoaivokuoressa toimiva tietoinen ajattelumme kykenee käsittelemään näistä vain 40-60. Alitajuntamme huolehtii lopuista ärsykkeistä. Se rekisteröi, tallentaa ja arvioi valtavia tietomääriä meidän sitä huomaamatta. Alitajunta lajittelee tiedot "tärkeisiin" ja "ei tärkeisiin". Tämän jälkeen se lajittelee ne "myönteisiin" ja "kielteisiin". Tämä lajittelu tapahtuu aikaisempien kokemusten perusteella, oliko kokemus yhteydessä positiiviseen vai negatiiviseen aikaisempaan kokemukseen, yhdistyykö ärsyke pelkoon, iloon, inhoon...

Tunteita on pidetty järkevien päätösten vihollisina, mutta alitajuntamme ohjaa päätöksiämme tekemiensä nyrkkisääntöjen avulla. Vuosien saatossa alitajuntamme on yleistänyt eri asioita ja tämä avulla kykenemme käsittämään monimutkaista maailmaa hieman paremmin. Nämä yleistykset johdattavat meitä kun teemme isoja ostopäätöksiä, flirttailemme tai kuljemme liikenteessä, eli kaikkialla missä limbinen järjestelmä voi hyödyntää vastaavanlaisia kokemuksia.

Aloittelijan kannattaa kuitenkin ottaa tietoisuus avuksi ensin. Kun alitajuntamme on saanut riittävästi ärsykkeitä ja tietoa lajiteltua, voimme alkaa luottamaan vaistoon. Esimerkiksi hyvä sakinpelaaja ei mieti kaikkia mahdollisia siirtoja vaan luottaa vaistoonsa. Aloitteleva urheilija joutuu keskittymään suorituksen tekoon kun pitkään harjoitelleelle suorituksen tekniikkaan keskittyminen voi olla haittaava tekijä.

Psykologi Ap Dijksterhuisin mukaan emme tee ollenkaan pelkästään järkeen perustuvia päätöksiä. Hänen mukaansa voimme puntaroida asioita järkiperäisesti, mutta päätös, jonka lopulta teemme on aina tunnepohjainen.

Tutkijoiden mukaan myös samanlaisuus lähentää. Valitsemme lapsesta lähtien ystäviksemme henkilöitä, jotka muistuttavat meitä itseämme. Ratkaisevia tekijöitä ovat ikä, syntyperä, temperamentti sekä fyysiset ominaisuudet. Tutkijat kiistelevätkin "Vapaan tahdon" ajatuksesta. Jos aivomme todellakin toimivat alitajuisesti niin kuin nyt uskotaan, onko olemassa vapaata tahtoa?

Kehon kielen tulkinta perustuu usein intuitioon. Joillakin meistä se on kehittynyt erittäin hyväksi, toisilla se vaatii kehittämistä. Kaikesta huolimatta tiedon lisääminen lisää mahdollisuutta tehdä alitajuisesti intuitioon luottaen oikeita päätöksiä ja kehkeytyä asiantuntijaksi asiassa.