Sain eräässä kirjeessä tänään niin hyvän aforismin, että täytyy jakaa se myös teidän kanssa. En voisi olla enempää samaa mieltä sanojan kanssa.
None are so old as those who have outlived enthusiasm.
-Henry David Thoreau
Vapaasti käännettynä suomeksi:
Kukaan ei ole yhtä vanha kuin ne, jotka ovat eläneet innostumisen ajan ohi.
14.3.2011
9.3.2011
Kamala kohtaaminen
Onko joskus tuntunut siltä, että tapaamisesi tuntemattoman kanssa on ollut aivan kamala? Keskustelu ei etene ja sinusta tuntuu, että kyseinen henkilö on jotenkin ärsyttävä, etäinen tai epämiellyttävä. Tai olet istunut kurssilla tai luennolla, jonka aihe on ollut mielenkiintoinen, mutta luennoitsijasta on jäänyt jotenkin ristiriitainen tai erikoinen mielikuva.
Keskustelin juuri ryhmän kanssa, joka osallistui työnantajan järjestämään koulutukseen. Koulutus oli heidän mielestään hyvä, aiheet mielenkiintoisia, mutta erään kouluttan kohdalla osallistujien mielipiteet olivat epävarmoja, epäileviä ja heillä oli vaikeuksia kuvailla häntä. Erään osallistujan mukaan kouluttaja oli ihan hyvä, mutta jotain erikoista siinä oli.
Saatamme kohdata elämämme aikana useita henkilöitä, jotka aiheuttavat vastaavanlaisia tunteita. Jos suurimmassa osassa kohtaamisiasi huomaat, että hyvä suhde ei ala muodostua, silloin voi olla hyvä mennä itseensä ja seurata omia sosiaalisia toimintatapoja sekä välittämiään kehon viestejä. Monesti ongelma voi kuitenkin johtua erilaisista arvoista, asenteista sekä henkilökemioista. Nämä kun tulevat esille käyttäytymisessämme ja olemuksessamme.
Pyysin aikaisemmin mainitsemaani ryhmää videoimaan koulutuspäivää kun samainen kouluttaja on kouluttajana. Katselin videota eikä kulunut kauaa, kun huomasin kouluttajan käyttävän useita eleitä ja nopeita ilmeväläyksiä, jotka kertoivat ylimielisyydestä ja kontrolloivasta asenteesta. Monet niistä olivat tyypillisiä eleitä kouluttajille ja opettajille. Kun ne tulevat voimakkaasti esille, ne vaikuttavat kuulijoiden mielipiteisiin ja asenteisiin alitajuisesti ja sitä kautta myös koulutuksen onnistumiseen. Kouluttaja käytti elettä, jota kutsumme englanniksi "snake eyes", jossa hän siristää silmiään, aivan kuin kohdistaakseen katsettaan. Vihaisena käytämme tätä usein. Luokkatilassa ei ollut häikäiseviä valoja tai muuta syytä, miksi hän siristäisi silmiään. Hän myös nosti ylähuultaan, aivan kuin osottaisi inhoa ja halveksuntaa. Hän seisoi jalat harallaan, kädet lanteillaan samalla kun nosti leukaansa ylös ja siristi silmiään tai nosti ylähuultaan. Lopettaessaan lausetta hän kiristi usein huulensa tiukasti yhteen ja samalla nosti taas leukaansa ylöspäin. Puhuessaan hän ei kertonut tarinoita, vaan toisti diolla näkyvän tekstin kahteen tai kolmeen kertaan eri sanoin eikä hän juurikaan hymyillyt. Ainoat vitsit ja naurut tulivat ilmoille kun oli kyse pienestä osallistujien ja kouluttajan välisestä nokittelusta.
Jokaista eleklusteria on mahdoton täällä kuvata, mutta videota katsoessa tuli tunne, että kouluttaja kokee olevansa arvoasemassa ja koulutettaviaan parempi, jollain tasolla. Aivan kuin hänellä olisi erityinen auktoriteettiasema verrattuna häntä kuunteleviin aikuisiin. Kuin hän olisi ylimielinen osallistujia kohtaan - "Minä kerron teille kuinka tämä asia oikein menee."
Kouluttajien on helppo muodostaa tällainen asenne, varsinkin nuorten kouluttajien. Vaikka olisimme kiinnostuneita aiheesta, saatamme alkaa aliarvioida kuulijoitamme. Erityisesti aikuiskoulutuksessa tämä on kohtalokas virhe. Kuulijoina voi olla erittäin fiksuja ja älykkäitä henkilöitä, jotka saattavat tietää koulutettavasta aiheesta paljon enemmän kuin itse kouluttaja.
Keskustelin koulutustilanteesta jälleen ryhmän kanssa. Selitin heille mitä olin nähnyt videolta ja he olivat samaa mieltä. Kun olin antanut nimen heidän epämääräisille tuntemuksilleen, he osasivat myös löytää siihen liittyvät viestit.
Kannattaa kuunnella näitä vaistoamiasi epämääräisiä tuntemuksia toisesta henkilöstä. Jos keskustelutilanteessa pitäisi saada aikaan hyvä suhde toisen kanssa, kannattaa alkuvaiheessa kysyä, oletko loukannut henkilöä jollain tavalla. Vaikka et olisi loukannut, henkilöllä saattaa olla huono päivä ja kysymyksesi laukaista negatiivisen tilanteen. Ottamalla toisen huomioon voimme kääntää tilanteen positiiviseksi. Jos yhteistyö tuntuu erityisen vaikealta, ei kannata viljellä negatiivisia kommentteja tai ryhtyä sarkastiseksi. Neutraali tai positiivinen ja sovittelevat lähestymistapa toimivat yleensä parhaiten, erityisesti työelämässä.
Kuvat: http://www.mycreditsimms.com/about.html; http://www.capernwray.ca/bs-lecturers.htm; http://www.wirejournal.net/458-russia-and-the-eu-skeptical-after-the-tehran-agreement/
Keskustelin juuri ryhmän kanssa, joka osallistui työnantajan järjestämään koulutukseen. Koulutus oli heidän mielestään hyvä, aiheet mielenkiintoisia, mutta erään kouluttan kohdalla osallistujien mielipiteet olivat epävarmoja, epäileviä ja heillä oli vaikeuksia kuvailla häntä. Erään osallistujan mukaan kouluttaja oli ihan hyvä, mutta jotain erikoista siinä oli.
Saatamme kohdata elämämme aikana useita henkilöitä, jotka aiheuttavat vastaavanlaisia tunteita. Jos suurimmassa osassa kohtaamisiasi huomaat, että hyvä suhde ei ala muodostua, silloin voi olla hyvä mennä itseensä ja seurata omia sosiaalisia toimintatapoja sekä välittämiään kehon viestejä. Monesti ongelma voi kuitenkin johtua erilaisista arvoista, asenteista sekä henkilökemioista. Nämä kun tulevat esille käyttäytymisessämme ja olemuksessamme.
Pyysin aikaisemmin mainitsemaani ryhmää videoimaan koulutuspäivää kun samainen kouluttaja on kouluttajana. Katselin videota eikä kulunut kauaa, kun huomasin kouluttajan käyttävän useita eleitä ja nopeita ilmeväläyksiä, jotka kertoivat ylimielisyydestä ja kontrolloivasta asenteesta. Monet niistä olivat tyypillisiä eleitä kouluttajille ja opettajille. Kun ne tulevat voimakkaasti esille, ne vaikuttavat kuulijoiden mielipiteisiin ja asenteisiin alitajuisesti ja sitä kautta myös koulutuksen onnistumiseen. Kouluttaja käytti elettä, jota kutsumme englanniksi "snake eyes", jossa hän siristää silmiään, aivan kuin kohdistaakseen katsettaan. Vihaisena käytämme tätä usein. Luokkatilassa ei ollut häikäiseviä valoja tai muuta syytä, miksi hän siristäisi silmiään. Hän myös nosti ylähuultaan, aivan kuin osottaisi inhoa ja halveksuntaa. Hän seisoi jalat harallaan, kädet lanteillaan samalla kun nosti leukaansa ylös ja siristi silmiään tai nosti ylähuultaan. Lopettaessaan lausetta hän kiristi usein huulensa tiukasti yhteen ja samalla nosti taas leukaansa ylöspäin. Puhuessaan hän ei kertonut tarinoita, vaan toisti diolla näkyvän tekstin kahteen tai kolmeen kertaan eri sanoin eikä hän juurikaan hymyillyt. Ainoat vitsit ja naurut tulivat ilmoille kun oli kyse pienestä osallistujien ja kouluttajan välisestä nokittelusta.
Jokaista eleklusteria on mahdoton täällä kuvata, mutta videota katsoessa tuli tunne, että kouluttaja kokee olevansa arvoasemassa ja koulutettaviaan parempi, jollain tasolla. Aivan kuin hänellä olisi erityinen auktoriteettiasema verrattuna häntä kuunteleviin aikuisiin. Kuin hän olisi ylimielinen osallistujia kohtaan - "Minä kerron teille kuinka tämä asia oikein menee."
Kouluttajien on helppo muodostaa tällainen asenne, varsinkin nuorten kouluttajien. Vaikka olisimme kiinnostuneita aiheesta, saatamme alkaa aliarvioida kuulijoitamme. Erityisesti aikuiskoulutuksessa tämä on kohtalokas virhe. Kuulijoina voi olla erittäin fiksuja ja älykkäitä henkilöitä, jotka saattavat tietää koulutettavasta aiheesta paljon enemmän kuin itse kouluttaja.
Keskustelin koulutustilanteesta jälleen ryhmän kanssa. Selitin heille mitä olin nähnyt videolta ja he olivat samaa mieltä. Kun olin antanut nimen heidän epämääräisille tuntemuksilleen, he osasivat myös löytää siihen liittyvät viestit.
Kannattaa kuunnella näitä vaistoamiasi epämääräisiä tuntemuksia toisesta henkilöstä. Jos keskustelutilanteessa pitäisi saada aikaan hyvä suhde toisen kanssa, kannattaa alkuvaiheessa kysyä, oletko loukannut henkilöä jollain tavalla. Vaikka et olisi loukannut, henkilöllä saattaa olla huono päivä ja kysymyksesi laukaista negatiivisen tilanteen. Ottamalla toisen huomioon voimme kääntää tilanteen positiiviseksi. Jos yhteistyö tuntuu erityisen vaikealta, ei kannata viljellä negatiivisia kommentteja tai ryhtyä sarkastiseksi. Neutraali tai positiivinen ja sovittelevat lähestymistapa toimivat yleensä parhaiten, erityisesti työelämässä.
Kuvat: http://www.mycreditsimms.com/about.html; http://www.capernwray.ca/bs-lecturers.htm; http://www.wirejournal.net/458-russia-and-the-eu-skeptical-after-the-tehran-agreement/
4.3.2011
Pystyykö itsevarma henkilö kontrolloimaan sinua ja reaktioitasi?
Tutkijoiden mukaan tämän vuosisadan todellinen vahvuus ja voima on itsevarmuus. Henkilö, joka saa sinut ostamaan jotain, mihin sinulla ei oikeastaan olisi varaa tai pomo, joka saa sinut tekemään ylitöitä ja ottaa itselleen kaiken kontrollin kuukausipalavereissa ovat esimerkkejä tällaisista henkilöistä.
Itsevarmuus vaikuttaa meihin, vaikka emme sitä haluaisi. Itsevarma henkilö saa meidät ajattelemaan ja tekemään asioita, joita emme välttämättä haluaisi tehdä. Itsevarmuuden paremmassa muodossa se ei välttämättä saa aikaan huonoja päätöksiä, mutta se vaikuttaa meidän ajatuksiin. Itsevarmuus sekä sen lähisukulainen, vahvuus ja voima, vaikuttavat meihin vaikka emme ole antaneet lupaa sille.
Kokouspöydän ympärillä kaikkein itsevarmin henkilö mitä todennäköisemmin käyttää myös näkyvimpiä eleitä ja ilmeitä. Hänellä on suuri hymy tai vastaavasti myös vihaisuuden ja turhautumisen ilmeet näkyvät selkeästi. Hän käyttää käsiään, hänellä on parhain ryhti, kovin ääni eikä hän pelkää näyttää tunteitaan.
Koska yksi voimakkaimmista ihmisyytemme merkeistä on huoli muiden mielipiteistä ja ajatuksista, se vaikuttaa voimakkaimmin tapaamme hillitä itseämme. Mutta tämäkin voi olla ylilyötyä. Huoli muiden kritiikistä ja mielipiteistä osoittaa usein huonoa itsetuntoa. Mutta valta vie meitä toiseen suuntaan. Se antaa meille oikeuden olla välittämättä toisten tunteista ja ajatuksista. Se antaa luvan näyttää tärkeältä ilman häiriötekijöitä. Tuemme usein tällaisten ihmisten käyttäytymistä kritisoimalla heitä vähemmän ja kehumalla heitä enemmän. Tämä vain lisää heidän valtaansa ja itsevarmuuttaan.
Koska valta liittyy itsevarmuuteen ja itsevarmuus taas avoimiin eleisiin ja ilmeisiin, meidän on helppo tunnistaa itsevarma henkilö ryhmässä. Voimme myös teeskennellä itsevarmuutta, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: Tunnistamme helposti teeskennellyn itsevarmuuden, joten sitä kannattaa käyttää hyväksi harkitusti.
Psykologien mukaan "valta-asentojen" käyttäminen muuttaa hormoonitasapainoamme. Ne lisäävät testosteronin määrää ja vähentävät stressihormonien (kortisoli) määrää elimistössä. Valta-asento voi siis todellakin parantaa suoritustamme erilaisissa tilanteissa.
Joskus valta-asennon, kuten käsien nostamisen lantiolle tai vyötärölle, käyttäminen kokouksessa tai muussa tapaaamisessa ei ole suositeltavaa. Tällöin se kannattaa tehdä esimerkiksi vessassa hieman ennen tapaamista. Nosta itsesi hyvään ryhtiin, leuka ylös, kädet lanteille, rinta rottingille ja huulille leveä hymy. Tunne, miten asento alkaa kohottamaan itsetuntoasi ja varmuuttasi. Nyt voit mennä tapaamiseen edelleen hyvässä ryhdissä, hymy kasvoilla. Laske ainoastaan kätesi alas lantioltasi. Käytä tätä mennessäsi työhaastetteluun, ennen yleisön edessä puhumista tai kun olet eri mieltä esimiehesi kanssa. Pelkällä asennon muuttamisella voit varautua fyysisesti tai psyykkisesti haastavaan tilanteeseen.
Hormonaaliset muutokset viittaavat erääseen tosiasiaan vallasta. Vaikka nykypäivänä ajatellaan, että henkilöt joilla on valtaa ovat jotenkin parempia tai paremmassa asemassa sosiaalisesti sekä ihmissuhteissaan, totuus on usein toisenlainen. Valta sekä sen aiheuttamat hormoonitasapainon muutokset tekevät monesta lähes psykopaattimaisia muita kohtaan. Heillä on vaikeuksia nähdä muita oikeassa valossa ja he myöskin muodostavat useammin vääriä mielipiteitä toisista. He eivät halua ymmärtää toisten näkökulmia tai mielipiteitä. He keskeyttävät toisten keskusteluja. He puhuvat vaikka ei olisi heidän vuoronsa. Heidän käyttäytymisensä muuttuu itsekeskeisemmäksi eivätkä he huomioi muita. Usein tämä tulee heille kalliiksi pitkällä aikavälillä.
Lähde: Psychology Today: Who Are You? (And What do You Think of Me?), 2.1.2011
Kuva: http://freshtilldeath.wordpress.com/2008/07/page/3/ ja http://www.02cruise.com/lines/royal%20caribbean/monarch%20of%20the%20seas/photos/
Itsevarmuus vaikuttaa meihin, vaikka emme sitä haluaisi. Itsevarma henkilö saa meidät ajattelemaan ja tekemään asioita, joita emme välttämättä haluaisi tehdä. Itsevarmuuden paremmassa muodossa se ei välttämättä saa aikaan huonoja päätöksiä, mutta se vaikuttaa meidän ajatuksiin. Itsevarmuus sekä sen lähisukulainen, vahvuus ja voima, vaikuttavat meihin vaikka emme ole antaneet lupaa sille.
Kokouspöydän ympärillä kaikkein itsevarmin henkilö mitä todennäköisemmin käyttää myös näkyvimpiä eleitä ja ilmeitä. Hänellä on suuri hymy tai vastaavasti myös vihaisuuden ja turhautumisen ilmeet näkyvät selkeästi. Hän käyttää käsiään, hänellä on parhain ryhti, kovin ääni eikä hän pelkää näyttää tunteitaan.
Koska yksi voimakkaimmista ihmisyytemme merkeistä on huoli muiden mielipiteistä ja ajatuksista, se vaikuttaa voimakkaimmin tapaamme hillitä itseämme. Mutta tämäkin voi olla ylilyötyä. Huoli muiden kritiikistä ja mielipiteistä osoittaa usein huonoa itsetuntoa. Mutta valta vie meitä toiseen suuntaan. Se antaa meille oikeuden olla välittämättä toisten tunteista ja ajatuksista. Se antaa luvan näyttää tärkeältä ilman häiriötekijöitä. Tuemme usein tällaisten ihmisten käyttäytymistä kritisoimalla heitä vähemmän ja kehumalla heitä enemmän. Tämä vain lisää heidän valtaansa ja itsevarmuuttaan.
Koska valta liittyy itsevarmuuteen ja itsevarmuus taas avoimiin eleisiin ja ilmeisiin, meidän on helppo tunnistaa itsevarma henkilö ryhmässä. Voimme myös teeskennellä itsevarmuutta, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: Tunnistamme helposti teeskennellyn itsevarmuuden, joten sitä kannattaa käyttää hyväksi harkitusti.
Psykologien mukaan "valta-asentojen" käyttäminen muuttaa hormoonitasapainoamme. Ne lisäävät testosteronin määrää ja vähentävät stressihormonien (kortisoli) määrää elimistössä. Valta-asento voi siis todellakin parantaa suoritustamme erilaisissa tilanteissa.
Joskus valta-asennon, kuten käsien nostamisen lantiolle tai vyötärölle, käyttäminen kokouksessa tai muussa tapaaamisessa ei ole suositeltavaa. Tällöin se kannattaa tehdä esimerkiksi vessassa hieman ennen tapaamista. Nosta itsesi hyvään ryhtiin, leuka ylös, kädet lanteille, rinta rottingille ja huulille leveä hymy. Tunne, miten asento alkaa kohottamaan itsetuntoasi ja varmuuttasi. Nyt voit mennä tapaamiseen edelleen hyvässä ryhdissä, hymy kasvoilla. Laske ainoastaan kätesi alas lantioltasi. Käytä tätä mennessäsi työhaastetteluun, ennen yleisön edessä puhumista tai kun olet eri mieltä esimiehesi kanssa. Pelkällä asennon muuttamisella voit varautua fyysisesti tai psyykkisesti haastavaan tilanteeseen.
Hormonaaliset muutokset viittaavat erääseen tosiasiaan vallasta. Vaikka nykypäivänä ajatellaan, että henkilöt joilla on valtaa ovat jotenkin parempia tai paremmassa asemassa sosiaalisesti sekä ihmissuhteissaan, totuus on usein toisenlainen. Valta sekä sen aiheuttamat hormoonitasapainon muutokset tekevät monesta lähes psykopaattimaisia muita kohtaan. Heillä on vaikeuksia nähdä muita oikeassa valossa ja he myöskin muodostavat useammin vääriä mielipiteitä toisista. He eivät halua ymmärtää toisten näkökulmia tai mielipiteitä. He keskeyttävät toisten keskusteluja. He puhuvat vaikka ei olisi heidän vuoronsa. Heidän käyttäytymisensä muuttuu itsekeskeisemmäksi eivätkä he huomioi muita. Usein tämä tulee heille kalliiksi pitkällä aikavälillä.
Lähde: Psychology Today: Who Are You? (And What do You Think of Me?), 2.1.2011
Kuva: http://freshtilldeath.wordpress.com/2008/07/page/3/ ja http://www.02cruise.com/lines/royal%20caribbean/monarch%20of%20the%20seas/photos/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)