Chilikisat 2012

Alla olevalta videolta voi seurata koko chilinsyönnin MM-kisat Tampereella. Kaksi viikkoa meni lopulta siitä että vatsahappolääkityksellä oleva vatsani toipui tuosta urakasta enkä reagoinut kaikkiin ruokiin vatsanvaivoilla tai närästyksellä. Jospa saisi vatsan kuntoon ensi vuoteen.... saapa nähdä. Ainakin täysi chiliaddikti minusta on tullut tuon jälkeen. Tässä hyvä seurata tuskan ilmeitä kasvoita. Näkeekö naamsta koska putoaa kisasta?

KEHON KIELI KOMMUNIKOINNISSA

Kurssi:

Kehon kieli kommunikoinnissa

Aiheina mm. työhaastattelut, ensivaikutelma, neu­vottelut, petoksen ja valehtelun tunnistaminen sekä flirttailu.

Miten toimit haastattelussa? Miten an­nat hyvän ensivaikutelman? Mitä kan­nat­taa tehdä, mitä ei? Miten voit vies­tiä itsevarmuudesta oikein? Mitä kehosi kertoo sinusta muille ja mitä voit oppia muista kun ymmärrät heidän elekieltään?

pe 21.9. – 5.10.2012

Klo 17.30 – 20.45

Hinta 24 euroa

Tampereen työväenopisto,luokka T23

Ilmoittaudu etukäteen työväenopistolle

puh. 040-8062404 tai 

www.tampere.fi/top/ilmoittautuminen

Hulluutta kai tämäkin

Chilinsyönnin innoittamana ilmoittauduin ja pääsin sitten Chilinsyönnin MM-kisoihin 26.8.2012 Chilifesteille Tampereella. Eikä turhaan. Tuloksena kolmas sija, ainoana naiskilpailijana. Alla video, tuskalliset kasvonilmeet nähtävissä... kisa loppui siihen, että Nagaa alkoi tulla ylös. Tulisuus ei siis ollut varsinaisesti suurin ongelma, vaan vatsa, joka ei kestänyt chilejä. Olen ollut noin kuukauden vatsahappolääkityksellä ja vatsani on reistaillut aika ahkerasti. Oli kuitenkin pakko osallistua, kun kerran mukaan pääsin.

Jälkitunnelmat: poltto meni pääosin ohi noin 15 minuutissa kisan jälkeen. Vielä tänäänkin suussa on makea maku, kaikki maistuu makealta.

Naga morichissa on kyllä mahtava hedelmäinen maku, jos vain ei olisi niin tulista. Nyt ei kyllä minkään chilin tulisuus maistu pahalta, tökkäsin juuri nuudeleihin koko pussin chiliä, kun normaalisti laitan noin kolmasosan pussista. Enkä tuntenut tulisuutta lainkaan. Makuaisti palaa vähitellen....

Louder than words

Louder than words

At its best, body language is a leader’s trump card and radiates positive energy to the entire work community.

Text: TERHI KIVIKOSKI-HANNULA 

This is not getting off to a good start. I’m sitting opposite my supervisor, having my performance evaluation. I have just asked my boss how I could make room for a new project that is about to begin, and my boss has answered by leaning back in his chair, putting his hands behind his neck and giving me a vague line about the need to prioritise my tasks. The swaggering gesture annoys me – I had hoped for support, not to see my supervisor kicking it back while I pour out my problems.

Some time has now passed since this incident, and I now understand that my former supervisor’s gestures probably were not an indication of arrogance or indifference, as might have been the case with someone else.

”Folding your hands behind your head, leaning back with an attitude, and moving the hands or walking with pronounced relaxation can also be signs of insecurity and low self-esteem,” explains Laura Benyik, a body-language trainer and consultant with HSI Group.

Lue koko juttu Psyconin nettisivuilta:  http://psycon.navigo.fi/ajankohtaista/psycon_views_nettiartikkelit/en_GB/louder-than-words/

Kuvat: http://funnyandquotes.com/11-differences-between-you-and-your-boss/ ja http://www.ommster.com/2012/05/17/the-right-kind-of-boss/

2-vuotias Cooper kuulee äitinsä äänen ensimmäistä kertaa

Kaksivuotias Cooper on ollut koko elinaikansa kuuro. Nyt hänen simpukkaansa on asennettu implantti, jonka avulla hän pystyy kuulemaan ensimmäistä kertaa äitinsä äänen. Normaalisti lapsi alkaa ensin kuulemaan yksittäisiä ääniä kuten auton torven tööttäyksen, linnun laulun tai puhelimen pirinän. Vasta myöhemmin henkilö pystyy ymmärtämään ja erottamaan puheääniä. Tästäkin syystä Cooperin tarina on ihmeellinen, sillä hän erotti välittömästi myös puheen.

Katso alla oleva video pojan reaktioista. 30 sekunnin kohdalla on nähtävissä selkeästi hämmästys ja sen jälkeen ilo ja riemu. Hieman hämillään poika osoittaa korvaansa kuultuaan äitinsä äänen. Huomaa miten voimakkaasti Cooper reagoi vasemmalla puolellaan olevan naisen ääneen jatkuvasti. Voisi olettaa, että juuri tämän nainen on hänen äitinsä. Elekieltä analysoimattakin video tuo kyyneleitä silmiin. On myös uskomatonta miten lapset sopeutuvat uuteen.

Aivan videon alussa äänet näyttävät hämmentävän poikaa. Kun kuulolaite on kytketty uudelleen ja laitettu paikalleen, Cooper tunnistaa äitinsä äänen ja tuntuu ymmärtävän tilanteen, ainakin jollain tavalla.

 



Lähde: http://www.inquisitr.com/246326/cooper-deaf-toddler-hears-moms-voice-for-the-first-time-video/

Itseapua tarjoavien kirjojen ongelma

Moni meistä haluaa auttaa ja oppia itsestään lukemalla itseapukirjoja. Kirjat kertovat miten pystymme kehittämään itsellemme paremman olon ja itsetunnon toistamalla erilaisia lauseita, kuten

"Olet arvokas ja upea ihminen."
"Rakastan itseäni."
"Olen rakastettava."

Tutkimuksen mukaan näillä lauseilla ja niiden toistolla saattaakin olla päinvastaisia vaikutuksia.

Positiiviset lauseet toimivat kun niitä sanoo henkilö, jolla jo on hyvä itsetunto. Mutta ne aiheuttavat usein suurempia negatiivisia tunteita henkilölle, jolla on huono itsetunto. Ne voivat jopa pahentaa tilannetta. Siis niitä, joita kirjojen pitäisi todellakin auttaa, ne eivät auta.

Lisää tutkimuksesta täältä: http://www.sciencedaily.com/releases/2009/07/090702110503.htm

On melko vaarallista luvata itsetunnon kasvatusta jos reaktio onkin päinvastainen. Toisekseen, tuottaako itselleen positiivisten lauseiden toistaminen pysyviä tuloksia ja miten realistisia ne ovat? Eikö itsetunnon pitäisi muodostua realistisesta kuvasta itsestä ja mahdollisuuksista tehdä itsestään parempi versio realistisesti? Näin ainakin tutkimuksen mukaan. Kun henkilöt saivat listata sekä negatiivisia että positiivisia asioita itsestään, he kokivat positiivisempia tunteita.

Jos on vähänkin realistin vikaa, eikö ala tuntua itselleen valehtelemiselta jos koko ajan toistaa lausetta omasta rakastettavuudestaan? Eihän kukaan meistä ole täydellinen ja aina rakastettava. 

Alitajuntasi paljastettuna alle minuutissa

Tämän videon pitäisi paljastaa mitä alitajunnassamme on. Kun katsot sitä, keskity ruudun keskellä olevaan ristiin. Mitä näet?

Katso tämän jälkeen video uudelleen, mutta nyt keskity vaikka vain vasemmanpuoleiseen kasvoon.

Kapellimestari johtaa kasvojen ilmeillä

Jos video näkyy vain vihreänä, suurenna se koko näytölle. Itselläni YouTubessa pienikokoisena videossa ei näkynyt kuvaa.

Tämä video osuu ja uppoaa minuun. Koko ikäni musiikkia harrastaneena ja erilaisissa orkestereissa soittaneena ja kuoroissa laulaneena tarttuvat kapellimestarin ilmeet minuun välittömästi.

Ilmeistä näkyy selkeästi millä tavalla hän haluaa orkesterin soittavan. Kevyesti soitettavassa osuudessa hän osoittaa kepeyttä leikkisillä ilmeillä ja hymyllä sekä katseella ylöspäin, raskaammissa taas mutristaen huuliaan ja katsoen alas. Hän myös osoittaa vuoroja eri instrumenteille ja luo tunnelmaa. Musiikin tunnelma siirtyy johtajan kasvojen kautta myös kuulijalle. Aivan loistavaa eläytymistä ja tulkintaa orkesterin jäseniltä!

Kotoinen Nooan arkki

Meillä kotona on alkanut "pieni luontokappalekokeilu". Hankin meille Maaliskuussa undulaatin, jonka nimesimme Arnold Schwarzeneggeriksi. Ja on tipu ollutkin nimensä veroinen. Kissalla on vähän opettelemista vielä siinä, mitä tipun kanssa voi tehdä, mutta näin lokoisasti yhteiselo sujuu.... ainakin silloin tällöin. Lukuunottamatta kun Arnold lentelee ympäri olohuonetta ja kisu yrittää saada lentävää otusta kiinni. Ainakin vielä kissan elekieltä tulkiten enemmänkin leikkiäkseen, kuin saalistaakseen. Jaa niin, kissan nimi on Ram-Bam.

Arnold ja Ram-Bam tervehtivät toisiaan aamulla herättyään ja Arnold on jo tepastellut kissan päällä siivoten sen turkkia. Kyllä se tästä, leijonat ja lampaat yhdessä tyylillä....

Naga morich päihitetty

Viime kesänä Tampereella chilifestivaaleilla syöty Naga morich -pala jätti nälän ja nyt se on ruokittu. Haastoin itseni syömään maailman tulisinta chiliä. Todisteena siitä tämä videotallenne. Kokeilkoon kuka uskaltaa! Vertailun vuoksi alla muutama muu video.

Ahdistuneisuuden tunnusmerkit

Tiedemiehet ovat kyenneet luotettavasti erottamaan nyt myös ahdistuneisuuden aiheuttamia eleitä kasvoista.

1. ahdistuneisuus, 2. onnellisuus, 4. kiinnostuneisuus, 5. yllättyneisyys

Psykiatrian instituutissa King's Collegessa Lontoossa on tutkimuksissa löydetty ahdistuneisuuden merkit. Ahdistuneisuuteen liittyy katse, joka skannaa ympäristön, ilmeisesti auttaakseen ympärillä olevien riskien arvioinnissa.

Tutkijat kuvailivat koeryhmälle tarkkoja tilanteita, jotka mitä todennäköisimmin aiheuttavat tiettyjä tunnereaktiota, kuten onnellisuutta, surullisuutta, vihaisuutta, yllättyneisyyttä ja inhoa. He kuvailivat myös tilanteita, joissa on epämääräisiä uhkia ja joiden tiedetään aiheuttavan riskien arviointia ja ahdistuneisuutta jyrsijöissä. Sitten osallistujien pyydettiin esittämään niitä kasvojen ilmeitä, jotka heidän mielestään sopivat kuvattuihin tilanteisiin. Toiselle ryhmälle henkilöitä näytettiin valokuvia ja videoita näistä kasvojen ilmeistä, jotka vastasivat tiettyjä tilanteita. Heitä pyydettiin nyt löytämään alkuperäisistä tilanteista se tilanne, johon kasvojen ilme soveltui. Heitä pyydettiin myös antamaan tilanteeseen yhdistetyn kasvojen ilmeen näyttämälle tunteelle nimi.

Keskimäärin 89%:ssa tunnetilanteista kasvojen ilmeet osattiin yhdistää oikeisiin tilanteisiin. Epämääräisiin uhkatilanteisiin liittyvät kasvojen ilmeet osattiin liittää oikeisiin tilannekuvauksiin 90%:ssa esitetyistä tapauksista.




Kolmas osallistujaryhmä mieluiten liitti tämän kasvojen ilmeen ahdistuneisuuden kanssa, ei siis pelkoon tai muuhun voimakkaaseen tunteeseen. Ahdistuneisuuden osoittamisen tyypillisiä merkkejä ovat vilkuilevat silmät sekä pään kääntely, jotka olivat samatyyppisiä riskienarviointikäyttäytymisiä joita on nähty ahdistuneissa jyrsijöissä. Tulokset siis antavat olettaa että ihmisten ahdistuneisuuden ilmeet palvelevat tarvetta lisätiedon keräämiseen ja mahdollisen uhan tunnistamiseen käyttäen enenevästi hyväksi visuaalista ja auditiivista kenttää. Näin ollen ahdistuneisuudella on kaksi tarkoitusta, sosiaalinen ja toiminnallinen; sen tyypilliset piirteet auttavat meitä arvioimaan ympäristöämme ja samalla kommunikoivat muille tunnetilaamme.

Lähde: http://medicalxpress.com/news/2012-01-facial-anxiety.html