Hyvää Uutta Vuotta 2011!!!!!!!!!!!!!!

Nyt on taas aika tehdä lupauksia. Tässä yksi mielestäni erittäin hyvä ehdotus.

Duodecim julkaisi 15.12.2010 sivuillaan uutisen tutkimuksesta nukkumisen vaikutuksesta ulkonäköön. Siihen osallistui 23 vapaaehtoista 18-31-vuotiasta henkilöä. Heistä otettiin kuvat sekä hyvin nukutun että huonosti nukutun yön jälkeen ilman meikkiä ja muuta ehostusta klo 14 ja 15 välillä. Sitten tutkijat pyysivät 65 henkilöä arvioimaan kuvien perusteella, kuinka levänneiltä, kauniilta ja terveiltä kasvot näyttivät.

Voit jo varmasti arvata, mitä tuli tulokseksi. Väsyneet kasvot nähtiin rumempina, sairaampina ja väsyneempinä.

Eli, tulevalle vuodelle hyvä lupaus, mikä on toivottavasti helppo pitää:

Anna itsellesi aikaa nukkua hyvä kauneusunet.

Hyvät unet eivät vain kaunista, vaan ne myös pitävät mielen virkeänä ja asenteen positiivisempana!

Kuva: http://www.maxgladwell.com/page/5/

Tilaisuus harjoitella elekielen tunnistamista

Joulu on ovella. On aika antaa ja vastaanottaa kasa lahjoja - toivottavasti sellaisia, joita halusit ja mitä olit ehkä toivonutkin.

Oman elämän kenttätestinä aika on mitä parhain harjoitella elekielen tunnistamista. Jos uskot, että tämä harjoitus tulee pilaamaan joulumielesi, jätä se tekemättä. Uskon vahvasti, että moni meistä tunnistaa jo nämä harjoituksen tunteet ja piilotetut ajatukset vähintäänkin alitajuisesti. Tarkoituksena ei siis ole pahoittaa lahjan antajan tai saajan mieltä, ainoastaan harjoitella tietoisesti elekielen lukemista ja tulkitsemista, mitä olet jo alitajuisesti tehnyt. Lahjasi vastaanottajan reaktio tulee kuitenkin aina olemaan sama, seurasit niitä sitten tietoisesti tai alitajuisesti, joten tilanteen ottaminen harjoituksena ei tule muuttamaan lopputulosta mihinkään suuntaan. Kun ajattelet asiaa objektiivisesti, oman osaamisen kehittämisen kannalta, voit välttää mielipahaa.

Ensimmäiseksi, mennään omiin muistoihin. Kautta lapsuus-, nuoruus- ja mahdollisesti aikuisuutesi, mieti, miten olet reagoinut kun olet saanut lahjan, joka täyttää kaikki odotuksesti tai enemmän tai on muuten ihana yllätys. Kun olet käynyt läpi muutaman muiston sekä yrittänyt muistella mahdollisimman tarkkaan, miten reagoit sekä ilmein että elein tilanteeseen, muistele seuraavaksi miten reagoit lahjaan, joka ei ollut kovin mieleinen. Minkälaisia tunnereaktioita tunsit ja miten ne ilmenivät ilmeissäsi ja eleissäsi? Yritä kuvitella ne aivan kuin katselisit itseäsi vierestä.

Nyt sinulla on jonkinlainen kartta siitä, mitä haluat etsiä lahjan vastaanottajan reaktioista. Kun tänä Jouluna annat lahjoja ja seuraat vastaanottajan reaktioita paljastuneeseen lahjaan, yritä tunnistaa niitä samoja ilmeitä ja eleitä, joita itse koit. Lapsien ilmeiden ja eleiden lukeminen voi olla hyvin helppoa. He usein selkeästi ilmaisevat innostuksensa uuteen peliin tai leluun jättäen mummon kutomat villasukat tuolille sen enempää niitä ihastelematta tai koskettelematta. Aikuisen reaktoissa voikin joutua olemaan tarkempi. Kannattaa myös aikuisen kohdalla seurata reaktioita hieman pidemmällä aikavälillä. Joskus kohteliaisuudesta aikuinen kohtelee jokaista lahjaa lähes samalla tavalla. Vasta myöhemmin, ehkä kaikki lahjat avattuaan, hän tulee ilmaisemaan suurempaa kiinnostusta ja arvostusta jotain tiettyä lahjaa kohtaan.

Harjoittelemalla näin voimme oppia tunnistamaan piilotettuja tunteita ja eleitä sekä ilmeitä. Samalla voimme oppia jotain tärkeää lahjan vastaanottajasta. Jos lahjavalintasi tänä vuonna meni pieleen, saatat oppia jotain tärkeää ensi vuodelle ja osaat seuraavalla kerralla ostaa lahjan, joka innostaa henkilöä enemmän.

Hyvää ja rauhallista Joulua! (Ja läjäpäin ihania lahjoja!)

Kuvat: http://www.numistories.com/139/top-10-christmas-gift-ideas-for-the-coin-collector/ ja http://incurable-insomniac.blogspot.com/2008/11/101-christmas-gifts-under-10.html

"Voi ei! teinkö mä oikeesti noin?" - Hermostuneisuuden vaikutuksia

Pidin jokin aika sitten koulutusta työhaastatteluista. Puhuimme päivän aikana paljon muustakin työelämään liittyvästä, myös hermostuneisuudesta. Hermostuneisuus on yleensä olennainen osa työhaastattelua. Pieni hermostuneisuus on hyvä asia, se tekee sinut valppaammaksi ja näytät myös haastattelijan silmissä siltä, että olet tosissasi ja haastattelu on sinulle tärkeä. Hermostuneisuutta on hyvä opetella hallitsemaan, ja erityisesti sen aiheuttamia eleitä ja tekoja.

Kun hermostumme, käytämme usein paljon ns. paikaltaansiirtämiseleitä sekä lohduttamiseleitä. Paikaltaansiirtämiseleet ovat mm. vaatteiden ryppyjen hermostunutta suoristamista, nukan keräämistä vaatteista tai hiusten jatkuvaa korjailua. Lohduttamiseleet ovat kaikki eleitä, joiden avulla kosketamme itseämme rauhoittaaksemme itsemme. Erityisesti naiset saattavat laskea käden rintakehälleen ja joko pitää sen siinä tai taputtaa itseään, aivan kuin sanoen "kyllä se siitä, selviät tästä, ota ihan rauhassa". Joku saattaa räplätä kaulakoruaan, toinen pureskella kynsiään tai kynäänsä. Lisäksi hermostuessa kehossamme on energiaa, jota haluamme purkaa. Tämä tulee usein esiin jalan naputtamisena lattiaan tai sen hetkuttamisena, pöydän pinnan naputtamista sormenpäillä tai kynsillä. Lisäksi on lukematon määrä muita eleitä, paljon näkyvämpiä ja huomiota herättävämpiä kuin nämä.

Kurssilla eräs osallistuja kertoi esimiehestä, jota kaikki alaiset vihasivat. Mies oli todella inhottava tyyppi. Eräänä päivänä hän piti esitelmää alaisilleen jostain työtehtäviin liittyvästä asiasta. Hän innostui hermostuksissaan havainnollistamaan asiaa ja otti tussin käyttöön. Tussilla hän sitten kävi piirtelemässä viivoja ja merkkejä valkokankaalle, jolle projektori diaa heijasti! Saman esityksen aikana hänellä oli tapana puristaa tussi nyrkkiinsä ja tussin päällä naputella leukaansa. Jossain vaiheessa hän unohti laittaa korkin takaisin paikalleen ja naputteli sitten mustia läikkiä leukansa täyteen!

Toisella luennolla kuulin saman tyyppisen esimerkin. Innostunut myyntiesittelijä heijasti kodissa seinälle projektorilla tietoa tuotteesta. Yleisö oli myös innostunutta, joten esittelijä muuttui yhä innostuneemmaksi ja epähuomioissaan piirteli tussilla olohuoneen tapettiin havainnollistaessaan diojensa sisältöä. Kukaan ei asiaa huomannut ennen kuin projektori sammutettiin.

Tai kolmas esimerkki. Morsiuskimppu häissä. Suuri osa morsiamista on todella hermostunut kävellessään alttarille ja joskus myös kävellessään takaisin alttarilta. Morsiuskimput tehdään usein niin, että niitä pitäisi pitää noin suunnilleen vyötärön korkeudeulla, erityisesti sellaiset, joista roikkuu jotain koristetta tai kukkaa alaspäin. Kuinka monen morsiamen olet nähnyt pitävän kimppua rintakehän korkeudella? Itse olen ainakin nähnyt suurimman osan tekevän niin. Nostamme hermostuksissamme kätemme suojaamaan rintakehäämme ja kukkakimppu kädessä vielä lisää tätä suojausta.

Me emme välttämättä huomaa, miten räpläämme takinlievettä, vedämme hiuksia päästämme, tökimme tussilla leukaamme, naputamme katkeamatta kuulakärkikynää, selvitämme kurkkuamme, käytämme samaa täytesanaa 100 kertaa tunnissa, työnnämme karttakeppiä varpaidemme väliin tai kaivamme korvaamme. Energiamme keskittyy hermostuneisuuden hallitsemiseen ja oudosta ja pelottavasti tilanteesta selviytymiseen, emmekä keskity ollenkaan siihen, miten käyttäydymme.

On hyvä harjoitella esiintymistä tai muita hermostuttavia tilanteita, jos ei muuten kuin mielikuvissa. Käy läpi päässäsi tilannetta jos käytännön kokemusta ei vielä ole. Mieti erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, mitä voi tapahtua. Kun olet sitten itse tilanteessa, aivosi on jo kokenut sen aikaisemmin ja saatat huomata hermostuneisuutesi vähentyneen. Kun pystyt hallitsemaan hermostuneisuuttasi, voit myös hallita käyttäytymistäsi ja toimiasi. Joskus hermostuneisuuden yllättäessä, riko tunnelinäkö, sekä kirjaimellisesti että henkisesti. Jos koet tunnelinäköä, käännä päätäsi katsoaksesi ympärillesi. Pysäytä itsesi huomioimaan mitä teet sillä hetkellä, ole hetki hiljaa, pysähdy kuuntelemaan kehoasi ja luo katse käsiisi ja jalkoihisi. Mitä ne tekevät? Myös innostuessa on hyvä pysähtyä. Emme huomaa ajan kulkua tai teemme jotain erikoista, kuten piirrämme tapettiin. Kuulijat kuitenkin tarvitsevat tauon, vaikka olisivatkin innostuneita. Tauko, vaikka se kestäisi vain muutaman sekunnin, antaa aivoille aikaa prosessoida näkemäämme ja kuulemaamme.

Kuvat: http://blog.itechtalk.com/2010/how-to-avoid-being-nervous/ ja http://www.havredegracethemeetingplace.com/weddings.html ja http://family.webshots.com/photo/1234804830049541616dagVZr

Persoonallisuus ja eleet

Käytämme kehojamme viestimään tunteitamme ja ajatuksiamme. Voimme myös pyrkiä sen avulla salaamaan tiettyjä tunteita. Kyseiseen tilanteeseen soveltuvat tunnetilat tulevat esille eleissämme, ilmeissämme ja äänen käytössä. Esiintymisen alussa puhujasta voi näkyä selkeästi hermostuneisuus monien eleiden kautta. Monella nämä eleet voivat hävitä kokonaan tai ainakin vaimentua esityksen edetessä. Tunteidemme lisäksi kehomme viestit kertovat persoonallisuudestamme.

Esimerkiksi useat ulospäinsuuntautuneet henkilöt käyttävät enemmän käsiään puhuessaan. Kädet myös kaartuvat laajemmalle, kauemmas kehosta. Henkilö vaatii enemmän tilaan. Ujot ja arat päinvastoin tekevät pieniä eleitä ja vaativat paljon vähemmän tilaa. Esimerkiksi esiintymistilanteessa näiden kahden tavan välillä on hyvä löytää tastapaino. Jos esiintyessä pitää kyynärpäät vartalon vieressä (ei kuitenkaan rutistaen ja lihaksia jännittäen) ekstrovertti voi pienentää liian suuria käsien liikkeitä ja introvertti alkaa harjoittelemaan käsien siirtämistä hieman kauemmaksi vartalosta. Tämä "kyynärpäät vartalon vieressä" sääntö soveltuu suurimpaan osaan esiintymistilanteista ja antaa sinusta rauhallisen ja itsevarman kuvan. Jos kätesi heiluvat miten ja mihin sattuu, näytät epävarmalle ja hermostuneelle. Jos kätesi eivät liiku mihinkään, näytät jälleen epävarmalle ja hermostuneelle. Kuulijat miettivät, kannattaako sanojasi uskoa. Toinen sääntö on pitää kädet lantion yläpuolella ja aina pään alapuolella. Käsien ei tulisi siis kovin paljon koskea päähän tai nousta sitä korkeammalle puhetta tahdittaessa. Eri asia on tietysti jos sinun tulee demonstroida jotain, joka vaatii käsien nostamista korkealle. Mitä lyhyempi esitys, sen tarkemmin käsien käyttöä tulisi valvoa. 30 pään raapaisua tai nenän pyyhkäisyä viiden minuutin puheen aikana näyttää pahalta. Sama määrä raapaisuja kahden päivän seminaaria pidettäessä ei enää näytäkään niin pahalta. En tarkoita tällä, että kaikkien tulisi näyttää samalta. En missään tapauksessa! Se olisi aivan kamalaa. Ekstrovertti voi käyttää käsiään aina enemmän missä tahansa tilanteessa kuin introvertti. Vartalomme koordinaatiokyky ja rytmitaju voi tulla myös esille elehtimisessä käsillä ja jalkojen askelluksessa. Erityisesti tämä tulee esille kun taustalla vaikuttaa pieni hermostuneisuus.

Vertaan usein ihmisiä eläimiin. Joidenkin henkilöiden käyttäytymisestä tulee heti mieleen joku eläin. Olen tämän tavan oppinut joskus lapsuudessa, en edes muista keneltä tai milloin. Koko ikäni olen sitä kuitenkin tehnyt. Ehkäpä tämä on jokin lapsuudessa opittu luokittelutapa, jonka avulla laitan eri persoonallisuuksia/tyyppejä eri kategorioihin. Seurasin juuri erään elekieligurun luentoa videolta. Hänestä tuli mieleen jokin jyrsijä, jänis tai orava. Selkeästi ekstrovertti, mutta vartalon koordinaatiokyky ei ollut kovin sulavaa. Mutta häntä on viihdyttävä katsoa ja kuunnella. Hänen persoonallisuutensa ja tapansa liikkua tulee hyvin esiin hänen kehostaan. Aivan kuin oppisin tuntemaan hänet henkilökohtaisesti samalla kun hän esiintyy. Tämä on minusta aina bonus. Kuulijana haluan jossain määrin oppia tuntemaan puhujan persoonaa tämän tavasta esiintyä. Pöntön takaa virallisesti pidetyt puheet ovat usein niin tylsiä, vaikka aihe olisi kiinnostava. Pönttö piilottaa puhujan sekä persoonallisuuden ja tekee esityksestä niin helposti monotonisen.


Eleet vaikuttavat myös oppimiseen. Lapset, joiden vanhemmat käyttävät ja rohkaisevat runsaaseen elehtimiseen käsillä sekä ilmeillä, oppivat laajemman sanavaraston sekä kommunikoimaan tehokkaammin kuin lapset, joiden vanhemmat käyttävät vähän eleitä. Kun olemme lapsia, meillä ei ole kovin laaja sanavarasto, joten käytämme paljon enemmän suuria eleitä viestimään sanomaamme. Sanavaraston laajetessa eleet pienenevät, mutta eivät välttämättä vähene. Opimme vain hallitsemaan kehojamme ja eleitämme paremmin. Tehokkaaseen kommunikointiin tarvitsemme molempia, sekä verbaalisia kykyjä että elekieltä. Ulospäinsuuntautuneille tämä ei ole usein ongelma, mutta introvertti saattaa kokea, ettei häntä kuunnella tai ettei hänen viestiään pidetä tärkeänä tai ymmärretä.

Emme pysty muuttamaan persoonallisuutemme tiettyjä piirteitä kovinkaan paljon enää aikuisena. Ne ovat melko pysyviä ja yksi näistä piirteistä on juuri introvertti/ekstrovertti. Voimme kuitenkin tietoisesti vähitellen harjoitella viestimään kehojemme avulla vakuuttavammin. Eli joko hallitsemalla suuria eleitä tai suurentamalla vaatimattomia. Muutos ei tapahdu yhdessä päivässä eikä muutamassa viikossakaan. Se tapahtuu vähitellen pitkän ajan kuluessa. Mutta tällainen hidas muutos onkin hyvä. Läheistemme sekä työkaveriemme on helpompi hyväksyä hidas muutos. Nopea näyttää usein tekaistulle ja moni odottaakin, milloin henkilö repsahtaa. Aivan kuten laihduttamisen kanssa. Hidas muutos muodostuu myös vähitellen pysyväksi osaksi käyttäytymistämme, se muuttuu elämäntavaksi.

Kuva: http://www.geekologie.com/2009/04/23/human%20cloning.jpg

Radio Moreeni netissä

Tämän viikon elekielijuttu tulee siis ulos Radio Moreenista, torstaina 11.11. klo 16-17 välillä. Jos ei asema radiovastaanottimesta kuulu, voi lähetystä kuunnella kaikkialla Suomessa netistä. Alla suora linkki nettikuuntelusivuille:

http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/simulcast.html

Jos se ei toimi, mene sivuille http://moreeni.uta.fi/ ja sieltä valkkaa oikeasta sivun laidasta "Internetlähetys". Sivun pitäisi aueta selaimeen. Yritän saada jutun nauhoitettua ja laitan sen tänne nettiin kuunneltavaksi.

Elekielestä Radio Moreenissa

Minua haastateltiin tänään Radio Moreeniin (98.4 MHz, kaapelissa 101.5) elekieleen liittyen. Juttu tulee ulos ke 10.11. tai to 11.11. klo 16-17 välisenä aikana Verstaassa. Kannattaa olla siis kuulolla!

Joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu

Haluan käsitellä kahta aihetta, jotka kyllä linkittyvät toisiinsa. Nimittäin negatiivisia tunteita ja nimenomaan vihaa, sekä toisen tunteiden peilaamista.

Otsikon lausahdus "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu" on Raamatusta. En ole sitä koskaan oikein ymmärtänyt. Eihän jokainen sotilas, henkivartija tai muu, joka joutuu väkivallan kanssa tekemisiin työkseen kuole väkivallan seurauksena. Ei jokainen sotilas kaadu sodassa tai myöhemmin kotiutuneena väkivaltaisen teon kautta. Mutta totta on, että todennäköisyys kuolemalle työtehtävissä on huomattavasti korkeampi kuin "tavallisilla" ihmisillä "tavallisissa" töissä.

Eräänä päivänä keskustelimme vihasta, vihanhallinnasta sekä katkeroitumisesta ja muista negatiivisista tunteista. Tuo lausahdus tuli mieleeni ja ajattelin, että ehkä se ei tarkoitakaan kirjaimellisesti sitä, mitä olin sen kuvitellut tarkoittavan, eli kuolemaa. Ehkäpä se tarkoittaa, että eläessään väkivallan täyttämää elämää, moni kokee paljon negatiivisia tunteita, vihaa ja raivoa, ja lopulta henkilö "hukkuu" näihin tunteisiin. Huomaamattaan hän kehonsa viestien ja reaktioiden kautta viestittää agressiivisuuttaan lähipiirilleen sekä muissa kanssakäymisissä. Sen näkevät peilaavat huomaamattaan taas agressiivisuutta takaisin. Onhan totta, että vihaista henkilöä on vaikea taltuttaa olemalla itse vihainen vastaan. Näin viha ja agressiivisuus ruokkii itse itseään ja vähitellen muuttuu kuluttavaksi voimaksi henkilön sisällä.

Ne, jotka kokevat vihaa ja joutuvat tekemään rajusti töitä pitääkseen sen kurissa tietävät miten kuluttava tunne se on. Vihan täyttämään mieleen on vaikeampaa saada positiivisia ajatuksia ja ajatusmalleja. Henkilö mieluummin epäilee ja suhtautuu kyynisesti muihin ihmisiin ja asioihin. Toki heistä voi löytyä positiivisuutta. Ja monesti löytyykin runsain määrin vihaisuutta hallitsemaan.

En tässä yhteydessä yritä sanoa, että nykypäivän soturit olisivat vihaisempia kuin muut. Vihantunteita ja turhautumista kokevat myös monet "tavallisissa" töissä olevat.

Laajentamalla kuitenkin tuon Raamatun lauseen merkitystä, se ei enää koskenutkaan mielessäni pelkästään sotureita, vaan meitä jokaista, jotka taistelemme negatiivisten tunteiden kanssa. Haluamme päästä eroon masennuksesta, vihasta, raivosta ja turhautumisesta sekä katkeruudesta, sillä ne hitaasti mutta varmasti tappavat elämänhalun ja ilon sielustamme ja sydämestämme. Voimme siis kirjaimellisesti kuolla väkivaltaisesti, mutta voimme myös hitaasti kiduttaen tappaa itsemme sisältä käsin hautomalla negatiivisia tunteita ja ajatuksia mielessämme.

Ovatko naiset miehiä tunteellisempia?

Olemme varmasti kaikki kuulleet jossain vaiheessa, kuinka tunteelliseksi jotakuta naista on kutsuttu. Harvemmin kuulemme samaa miehestä. Mutta ovatko naiset oikeasti miehiä tunteellisempia? Ja miten tunteellisuutta oikein voitaisiin mitata?

Sukupuolten välillä on eroja tunteiden ilmaisussa. Sukupuolten välillä on myös eroa tunteiden kokemisessa, tai paremminkin, millä tavalla toinen sukupuoli kokee jonkin tilanteen ja minkälaisilla tunteilla hän siihen reagoi. Miesten ja naisten väliset erot tunteiden ilmaisussa näkyvät ehkäpä parhaiten tunteellisessa reaktiivisuudessa, kognitioissa, ilmaisukyvyssä sekä tunnetyössä.

Tunteellinen reaktiivisuus
Tunteellinen reaktiivisuus tarkoittaa herkkyyttä reagoida tunteellisesti johonkin tilanteeseen. Miehet ovat reaktiivisempia agressiivisessa tilanteessa. Miehet myös yleensä harjoittelevat agressiiviseen tilanteeseen liittyviä vastauksia enemmän, kuten "Mun ei tartte sietää tätä". Esimerkiksi pariskunnan tapellessa miehen verenpaine ja sydämen syke nousee nopeasti ja siksi hän saattaa reagoida voimakkaammin kuin nainen. Riidan jälkeen nainen taas helpommin pohtii asiaa silti pitkään tuntien masentuneisuutta ja surua, kun miehen tunteet ovat jo laantuneet.

Kognitio
Tarkoittaako nainen koskettaessaan miehen käsivartta hellyyttä, kiintymystä vaiko seksuaalista kiinnostusta? Vastaus riippuu kognitioistamme. Pariskunnan kesken nainen saattaa suuttua enemmän jos kokee miehen jättävän hänet tai tärkeän asian huomiotta, esimerkiksi hääpäivän. Mies taas suuttuu helpommin jos jokin vahingoittaa omaisuutta. Kun toinen suuttuu asiasta, joka on toiselle merkityksettömämpi, saattaa suuttumus vaikuttaa liialliselta tunteenpurkaukselta ja tulkitsemme käytöksen tunteellisempana.

Ilmaisukyky
Yksi asia, joka vaikuttaa tunteellisuuden käsitteeseen on tunteiden ilmaisukyky. Yleisesti ottaen naiset ovat halukkaampia ilmaisemaan tunteitaan ja puhumaan niistä. Naiset saattavat helpommin itkeä ja ilmaista heikkoutta osoittavia tunteita, kun taas miehet saattavat vain ilmaista vihaisuutta avoimesti. Ilmaisukykyyn vaikuttaa erittäin paljon kulttuuri, jossa kasvamme. Kulttuuri muokkaa käsityksiämme siitä, mikä on soveliasta ilmaisua kenellekin ja missä tilanteessa.

Tunnetyö
Tunnetyö tarkoittaa tilanteita, joissa meidän pitää esittää jotain tunnetta, jota emme tunne. Työelämässä tämä tulee esille erityisesti asiakaspalvelutyössä. Tällöin sukupuolten välisissä vaatimuksissa ei ole eroa. Sekä miehiltä että naisilta odotetaan yhtä mukavaa hymyä lentoemäntänä tai stuerttina.

Kummatkin sukupuolet siis tuntevat samanlaisia tunteita. Erot johtuvat siitä, miten ne tulevat esille. Jo lapsuudesta asti tytöt jakavat tunteet toistensa kanssa ja tästä johtuen heidän suhteensa tapahtuu usein "kasvokkain" kun taas pojat jakavat ystävänsä kanssa aktiviteetteja ja näin ollen ystävyys on enemmän "rinnakkain" tapahtuvaa.

Kuvat: http://www.jupiterimages.com/Image/royaltyFree/57567213 ja http://www.telegraph.co.uk/education/3355939/Gender-gap-most-girls-just-want-to-have-fun.html

Tunteiden näyttäminen

Tunteet paljastuvat eleiden ja ilmeiden kautta. Äänensävy ja -paino kertovat myös tunnetilastamme, kuten vartalon asento, ilmeet ja katsekontakti. Tutkijoiden mukaan meillä kaikilla on universaaleja tunteita, joita ilmaisemme samanlaisilla ilmeillä. Näitä tunteita ovat suru, viha, ilo, inho, halveksunta, pelko ja yllättyneisyys. Näitä tunteita kutsutaan primaaritunteiksi. Myös ylpeys lisätään joskus tähän listaan ja eräiden tutkijoiden mukaan se on myös universaali tunne.

Vain näillä kahdeksalla tunteella on niihin liittyvä kasvojen ilme, jonka jokainen tunnistaa toisesta. Tunnistamme ne sellaistenkin henkilöiden kasvoilta, jotka eivät ole osa kulttuuriamme tai rotuamme. Esimerkiksi eräiden eristyksissä olleiden heimojen jäsenet tunnistivat tunteet myös valkoihoisten ihmisten kasvoilta, vaikka eivät olleetkaan altistuneet länsimaiselle kulttuurillemme, elokuville tai valokuville. Jokaisessa kulttuurissa surulliset kasvot johtuvat jostain menetyksestä, pelko seuraa uhkaa hengelle tai terveydelle ja niin edelleen.

Kuitenkin on olemassa kirjo erilaisia tunteita, jotka tunnistamme toisen henkilön kasvoilta ja kehon kielestä. Näitä ovat esimerkiksi rakkaus, hämmentyminen, häpeä ja hermostuneisuus, mutta näille ei ole olemassa omia kasvojen ilmeitä. Kulttuurista huolimatta kuvaamme kuitenkin tunteiden aiheuttamia reaktioita kehossamme samoin sanoin. Koemme siis tunteet samalla tavalla; punastumme, sydämen lyönnit tihenevät jne.

Kulttuuri vaikuttaa siihen, minkälaisia tunteita pidetään tärkeinä sekä miten ja missä niitä on soveliasta ilmaista tai olla ilmaisematta. Kun useissa Euroopan maissa tehdään liiketoimintaa vakavalla naamalla, Yhdysvalloissa on totuttu hymyilemään enemmän. Kun sitten eurooppalainen ja yhdysvaltalainen liikemies tapaa, kummankin tulkinnat tilanteesta ovat erilaiset. Yhdysvaltalaisen mielestä hymyilemätön liikemies on etäinen ja kylmä, kun taas eurooppalaisen mielestä hymyily voi merkitä sitä, ettei tilannetta oteta tarpeeksi vakavasti.

Tällaiset pienet erot kulttuureissa eivät välttämättä merkitse menetettyä sopimusta tai suurta loukkausta, mutta niiden ymmärtäminen voi helpottaa tilannetta sekä myös omaa oloa. Kun ymmärrämme käyttäytymisen syitä, on helpompaa edetä yhteistyöhengessä.

Lapset oppivat jo varhain, tytöt aikaisemmin kuin pojat, peittämään omia tunteitaan. Esimerkiksi saadessaan lahjan, josta ei pidä, jo 6-vuotias tyttö voi osata hymyillä, vaikkei hymyilyttäisi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että teeskennellessämme jotain tunnetta samat lihakset eivät aktivoidu kuin aitoa tunnetilaa ilmaistessa. Tästä huolimatta voimme vaikuttaa omiin tunnetiloihimme. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että vaikka pakotamme itsemme hymyilemään, muuttuvat reaktiomme ja ajatuksemme siitäkin huolimatta positiivisemmiksi näkemäämme tai lukemaamme asiaa kohtaan. Meidän ei siis tarvitse tuntea iloa. Hymyilemällä voimme aiheuttaa itsessämme positiivisia tunteita.

Yhdysvalloissa naisten oletetaan hymyilevän enemmän. Jos työyhteisössä nainen ei hymyile, työkaverit muodostavat nopeasti negatiivisen mielipiteen henkilöstä. Huomasin tämän itse ollessani Yhdysvalloissa. Siellä tapaa paljon enemmän hymyjä. Tämä vaikutti ainakin minuun positiivisesti. Koin matkani erittäin positiiviseksi kokemukseksi, parhaaksi matkaksi tähän mennessä. Ehkäpä tässä toimi mielialan tartuttaminen "mood contagion", ilmiö, jossa toisen mieliala siirtyy peilisolujen vaikutuksesta toiseen henkilöön. Olen painanut merkille, että täällä Suomessa tapaa melko vähän hymyjä vaikkapa shoppailureissulla. Hymy irtoaa usein vasta kun aloittaa keskustelun asiakaspalvelijan kanssa. Miksei voisi hymyillä jo valmiiksi?

Kuva: http://webmasteer.com/dentist/

Kouluväkivallasta ja sitä ehkäisevästä työstä

Luin Opettaja -lehden numeron 37 juttua "Nuorten hätähuutoihin reagoitava". Juttu on luettavissa eLehdestä osoitteesta
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2010_37/page52.htm

Lyhyt artikkeli sisältää paljon asiaa aiheesta ja pyrkii myös herättelemään ennaltaehkäisytoimiin. Nyt kun Jokelasta ja Kauhajoesta on jo kulunut jonkin aikaa on helppo tuudittautua turvallisuudentunteeseen ja unohtaa mahdollisuus seuraavaan tragediaan. Meidän on niin paljon helpompi ajatella mukavia asioita, kuin miettiä mahdollisia uhkakuvia. Artikkeli tuo esille monia asioita, joita käsitellään myös tänä syksynä julkaistavassa kirjassani kouluväkivallasta sekä kouluammuskelijoista. Ketä tämä aihe kiinnostaa, kannattaa lukea tuo juttu.

Flirttailu tekee hyvää mielelle ja keholle!

Erilaisia flirttailusignaaleja on meillä ihmisillä kymmeniä, tiedemiesten mukaan niitä on 52. Mutta flirttailu on kuitenkin jossain määrin taitolaji, joissa toiset ovat luontaisia mestareita, toisten tulee opetella ja harjoitella. Kumpikaan ei ole toistaan parempi tai huonompi, pääasiahan on se, että flirttailu tuottaa toivotut tulokset. Ja toivotut tulokset taas riippuvat yksilöstä.

Hyvä itsetunto vaikuttaa flirttailussa. Se luo itsevarmuutta sekä realismia. Hyvä itsetunto perustuu realistisiin odotuksiin sekä saavutuksiin, ei pelkän "hyvän olon" tuntemiseen itsestä. Näin ollen se auttaa myös flirttailussa, kuten muussakin kommunikoinnissa. Se antaa rohkeutta olla oma itsensä ja käyttää kehoaan viestivälineenä.

Laura Schaeferin mukaan flirttailu on myös hyväksi terveydelle. Tutkimusten mukaan flirtti nostaa valkosolujen määrää kehossa ja näin parantaa vastustuskykyä ja parantaa terveyttä!

Tutkimusten mukaan miehet usein tulkitsevat ystävällisen käyttäytymisen flirttailuksi. Miehet ovat siis askelen edellä polulla, jolla molemmat eivät kävele. Jos tämä on ongelma naiselle, kannattaa muuttaa käytöstä asiallisemmaksi. Erityisesti työelämässä, jossa jokainen haluaa yleensä tulla vakavastiotetuksi, liika ystävällisyys ei välttämättä palkitse. Liian ystävällisyyden määritelmä riippuu yksilöstä, mutta jos saat jatkuvasti huomiota, jota et halua, kannattaa miettiä hymyiletkö ja naurahteletko/kikatatko liikaa henkilön seurassa, tai onko käytöksessäsi tai pukeutumisessasi jotain muuta, joka voisi provosoida flirttailevaa käytöstä.

Kaikkein yleisin flirttailuele on ns. "hair-flick", suomeksi se voisi olla esimerkiksi niskan nakkaaminen, jossa hiukset siirretään kasvoilta tai harteilta taaksepäin heilauttamalla päätä. Sama voidaan tehdä myös kevyesti kädellä. Sekä lyhyt- että pitkähiuksiset naiset tekevät tätä vaikka hiukset eivät edes olisi tiellä.

Monet flirttailueleet ovat universaaleja, eli samoja kaikkialla maailmassa. Hiusten heilauttaminen taaksepäin, sivusilmällä katsominen, pidennetty katsekontakti sekä kikattaminen ovat kaikkialla flirttailun merkkejä.

Kuva: http://picsicio.us/image/2d9cbbc8/

Muistitekniikka aikuisille ja lapsille

Tänään onkin päivä, jolloin törmään syystä tai toisesta loistaviin juttuihin, ehkä hieman sivussa kehon kielestä, mutta liitoksissa käyttäytymiseen. Kehon kielen merkitys kommunikoinnissa on suuri, sillä suuri osa meistä on hyvin visuaalisia. Saatamme muistaa paljon paremmin mitä olemme nähneet tarkkoja yksityiskohtia myöten, mutta muistikuvat siitä mitä kuulimme ovat paljon heikommat. Visualisointi onkin todella hyvä muistitekniikka, ja toimii esimerkiksi valmisteltaessa puhetta. Kursseillani esiintymisestä puhuttaessa opetan useita visualisointiin liittyviä muistitekniikoita. Sillä esiintymisessä hermostuneisuus siitä, muistammeko mitä meidän piti sanoa on usein se kamalin ja kammottavin asia. Mutta, tämä muistisääntö, minkä tänään opin on liian hauska, etteikö sitä voisi laittaa eteenpäin. Aloitetaan...

Ensimmäiseksi kirjoita muististasi ylös planeetat järjestyksessä Auringosta poispäin.
Minulla ei ollut hajuakaan mistä edes aloittaa. En edes muistanut kuinka monta planeettaa pitäisi kirjoittaa saatikaan sitten kaikkien nimiä.

Nyt päästään muistisääntöön.

Ensimmäiseksi kuvittele lämpömittari. Siellä on elohopeaa. Kun lämpö nousee, elohopea laajenee. Elohopea on englanniksi mercury, siitä ensimmäinen planeetta Merkurius. Elohopea räjähtää kuumuudesta ja läiskyy kauneimman naisen päälle, jonka olet koskaan nähnyt. Kuvittele tämä kaunis nainen, nyt meillä on Venus. Venus ottaa osan elohopeasta ja heittää sen puutarhaan, joka saa maan lentämään ympäriinsä. Seuraava planeetta on Maa. Lentävä maa osuu naapurin lauta-aitaan aiheuttaen kovan metelin. Raivosta punainen naapuri tulee aidan luokse. Mikä on punainen planeetta? Mars. Naapurin aiheuttaman metelin johdosta korttelin kookkain kaveri astelee paikalle. Suurin planeetta on Jupiter. Hänellä on yllään kirkkaan valkoinen t-paita, jossa on loistavan auringon kuva, aurinko englanniksi on SUN. Seuraavat planeetat ovat Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kookkaan naapurin jaloissa räksyttää pieni koira, Pluto.



Visualisioi tarina mielessäsi ja näin sinulla on kaikki planeetat järjestyksessä muistissasi: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto.

Käy läpi planeetat ilman muistisääntöä, seuraavaksi huomaat, että osaat luetella ne myös päinvastaisessa järjestyksessä. Etkä tule unohtamaan tätä kovin nopeasti. Kokeile seuraavan kerran vaikka iltaa istuessa. Lyö vetoa kavereiden kanssa ja voit voittaa itsellesi ilmaiset juomat illaksi!

Kuva: http://picsicio.us/keyword/the%20planets%20in%20space/

Naisille: 8 virhettä, mitä saatat tehdä kauneudenhoidossa

Luin Yahoon Shinestä kahdeksasta virheestä, joita me naiset saatamme tehdä joskus tai jatkuvasti kauneudenhoitoomme liittyen. Luen paljon kauneudenhoitoon liittyviä juttuja, sillä ulkonäöllä on merkitystä ensivaikutelman luomisessa sekä siinä, miten hyvältä tunnemme olomme omassa nahassamme. Tämä hyvä tai huono olo itsestämme heijastuu asenteisiimme, tunteisiimme ja ajatuksiimme ja näin ollen myös kehojemme viesteihin.

Olen lukenut useita vastaavanlaisia "virheraportteja", mutta tässä oli jotain uutta, ja siksi haluan kirjoittaa ne tänne blogille sekä lisätä muutaman oman kotikonstin, millä olen taistellut väsynyttä lookkia vastaan. Alkuperäisen jutun voi lukea englanniksi klikkaamalla tästä.

1. Nukahdat meikit naamalla
Yön aikana ihon pitäisi uudistua, mutta meikki naamassa nukahtaessa iho ei sitä voikaan tehdä yhtä tehokkaasti. Päivän aikana kasvoille kertynyt rasva ja lika lilluu iholla. Täytyy tunnustaa, joskus on tullut tämä virhe tehtyä...

2. Nukut aina sama puoli kasvoista tyynyllä
Voimme kontrolloida jonkin verran sitä, millä kyljellä nukumme. Mutta jos jatkuvasti nukut sama puoli kasvoista tyynyä vasten, tämä voi muodostaa hienoja ryppyjä ihoon, jotka muuttuvat pysyviksi ajan kuluessa. Ryppyjä vastaan voi taistella käyttämällä pehmeää tyynyä, tai yhdessä normaalin tyynyn kanssa kuunsirpin mallista tyynyä, joka oman tyynyn päällä estää kasvojen jatkuvan kontaktin tyynyyn. Näin vain kasvojesi ulkoreunat nojaavat tyynyyn.

3. Peset liian kuumalla vedellä kasvosi
Kasvojen peseminen liian kuumalla vedellä voi rikkoa kapillaareja, jotka ovat ohuita ja joustavaseinäisiä. Tasapainon takia pese kasvosi kädenlämpöisellä tai haalealla vedellä.

4. Silmien hankaaminen
Silmien ympärillä oleva iho on erityisen herkkä. Se ei tuota rasvaa, joten se ei kosteuta itseään. Jatkuva silmänympäristön hankaaminen voi aiheuttaa pysyviä ryppyjä ja ihon löystymistä. Mitä enemmän hankaat, sitä enemmän iho venyy. Välttääksesi ryppyjä ja venymistä, käytä kosteusvoidetta silmänympäristössä. Mitä kuivempi iho, sen helpommin ryppyjä tulee näkyville. Piilareiden käyttäminen on erityinen riski. Käytä silmän avaamiseen neljättä ja viidettä sormea (oletan, että ne ovat pikkurilli ja nimetön), koska ne ovat heikoimmat sormet. Näin voit välttää liian agressiivisen silmäluomien vedon. Ja vältä silmien hankaamista.

5. Peset kasvosi ennen hiusten pesua
Hiuksille tarkoitetut pesuaineet ja erityisesti hoitoaineet voivat olla täynnä öljyjä. Erityisesti erilaiset hoitonaamiot. Huudellessasi niitä pois, nämä öljyt valuvat ja kulkeutuvat kasvojen huokosiin ja voivat tukkia ne, erityisesti hiusrajassa. Muista siis huuhdella tai pestä kasvosi huolellisesti hoitoaineiden jälkeen.

6. Käytät liikaa kasvorasvaa
Kasvojen kosteutus on tärkeää, erityisesti täällä Suomessa kuivina ja kylminä talvina, mutta liika kosteusvoide voi vain tukkia ihohuokoset. Iho ei kykene imemään kaikkea rasvaa, vaan se jää kerrokseksi ihon päälle. Iho ei pääse hengittämään. Joskus tämä voi johtaa ihon kuivuuteen. Käytä siis voiteita säästeliäästi, kolikon kokoinen määrä riittää suojaamaan.

7. Pillin läpi juominen
Lapsuudessa pillin läpi juominen oli kaikkein kivoin tapa juoda melkein mitä tahansa. Mutta jatkuva huulten rutistaminen voi aiheuttaa ennenaikaisia ryppyjä. Tämä pätee muihinkin piintyneisiin tapoihin; toiset rypistelevät huuliaan vaikkeivat käytä koskaan pilliä. Jätä pilli siis sivuun ainakin suurimmaksi osaksi ajasta ja pyri eroon pahoista huulten kiristely- ja rutistelutavoista.

Lapsena vanhemmat sanoivat kun irvisteltiin, että pian naama jää tuohon asentoon jos sitä ei lopeta. Ehkä hieman äärimmäisyyksiin viety kommentti, mutta erilaiset kasvojen ilmeet alkavat vuosien saatossa näkyä kasvoiltamme. Näemme rypyistä ja juonteista, kuka nauraa paljon ja kenellä on usein suupielet alhaalla. Myös itkuisuus ja stressi alkavat vähitellen näkymään kasvojen juonteissa. Kasvot ovat merkittävä osa ensivaikutelman luomista ja jos vaistomaisesti hakeudumme positiivisten ja mielestämme kauniiden ihmisten seuraan, kannattaa pitää huolta siitä, miltä kasvot näyttävät. Käännetään siis negatiivisuus positiivisuudeksi ja eliminoidaan elämästä mahdollisimman monia stressitekijöitä. Vanheneminen on luonnollista ja myös monen kohdalla kaunista, annetaan siis mahdollisuus positiiviselle muutokselle piirteissämme.

8. Kireän poninhännän käyttäminen
Vaikka kireä poninhäntä onkin kaunis kampaus, sen käyttäminen jatkuvasti voi aiheuttaa ennenaikaista hiustenlähtöä. Jos poninhännän käyttäminen lopetetaan ajoissa, voidaan hiustenlähtö vielä korjata ja hiukset alkavat kasvamaan takaisin. Sen sijaan, että joka päivä pitäisit hiuksia korkealla ja kireällä poninhännällä, kokeille välillä hieman löysempää poninhäntää takaraivolla tai niskassa, jätä hiukset auki tai kiinnitä niistä vain osa ylös.

Minulla on paksut hiukset ja kun ne olivat pitkät ja jouduin työn takia pitämään niitä kiinni joka päivä, aiheutti se jatkuvia päänsärkyjä. Särky katosi saman tien kun töiden jälkeen avasin hiukseni ja annoin niiden hulmuta vapaana polkiessani kotiin.

Tässä olivat Shinen vinkit. Lisäksi muutama omia kasvojenhoitovinkkejä, joilla olen saanut välittömästi takaisin kuulaan ja kirkkaan ihonvärin sekä rauhoittanut herkkää ihoani. Aspiriininaamion ohje löytyy "alkuperäisenä" YouTubesta, nimeä klikkaamalla pääset katsomaan videota.

Jugurtti-sitruunanaamio
Sekoita pieni määrä maustamatonta jugurttia ja sitruunan mehua. Levitä puhdistetuille kasvoille ja anna vaikuttaa noin 15 minuuttia. Pese haalealla vedellä ja levitä kasvovoide kasvoille. Naamio kosteuttaa ja kirkastaa kasvojen ihon väriä jo yhden käyttökerran jälkeen. Naamio rauhoittaa myös punotusta sekä tukkeutuneita ihohuokosia.

Aspiriini-hunajanaamio
Noin kerran viikossa käytän naamiota Aspiriinista ja hunajasta. Aspiriinin kanssa tulee muistaa, että se poistaa ihon UV-suojaa, joten sitä käyttäessä kannattaa käyttää UVA ja UVB suojan tarjoavia kasvovoiteita, erityisesti kesällä ja kevättalvella.
Sulata kolme aspiriinitablettia teelusikallisessa vettä (kalvopäällysteiset tabletit sulavat todella hitaasti ja kalvo täytyy kuoria käsin pois, käytä siis päällystämättömiä). Sitten sekoita joukkoon noin ruokalusikallinen hunajaa. Sekoita ja hiero kevyesti kasvoille. Aspiriinirakeet kuorivat samalla ihoa. Annan olla iholla noin 15 minuuttia, pese haalealla vedella ja levitä iholle kosteusvoidetta. Hunaja kosteuttaa ja aspiriini taistelee tulehduksia vastaan. Tätä naamiota ei kannata käyttää useita kertoja viikossa. Kerran viikossa tai joka toinen viikko riittää. Myös tämä naamio kirkastaa ihon väriä ja huomaat, että Aspiriini aiheuttaa iholla hienoisen kihelmöinnin naamion jälkeen.

Nämä kaksi naamiota ovat toimineet ainakin omaan ihooni loistavasti. Ne vaativat hieman enemmän työtä kuin valmiiksi tuubista puristettavat naamiot, mutta niissä on vähemmän ylimääräisiä kemikaaleja tai herkkää ihoa ärsyttäviä aineita. Erityisesti tuo jugurtti-sitruunanaamio toimii väsyneen ihon kuulauttajana, sillä sitä voit käyttää niin usein kun haluat.