Kiinnostus muita ihmisiä kohtaan, halu parantaa ihmissuhteita sekä vuorovaikutustaitoja ovat tämän blogin taustavaikuttajina. Miksi emme tule toimeen toisten kanssa yhtä hyvin kuin toisten? Miten kehomme viestivät ja miten voimme käyttää näitä viestejä hyväksemme sosiaalisissa tilanteissa? Blogi tarjoaa työkaluja vuorovaikutustilanteisiin sekä tietoa siitä, miten viestimme, mitä tapahtuu sisällämme ja miten ajatusprosessimme toimivat sekä miten kaikki tämä vaikuttaa kehon kieleen.
Kaikille lukijoille entistä parempaa ja positiivista vuotta 2010! Tulevalle vuodelle toivon jokaiselle onnellisuutta, toivoa ja ihania asioita. Toivon jokaiselle voimia ja innostusta ottaa oma elämä haltuunsa, nauttia jokaisesta hetkestä ja elää tässä päivässä sekä kykyä ymmärtää niitä asioita, joita haluaa muuttaa elämässään ja taitoa muuttaa niitä!
Aseta itsellesi uusia tavoitteita, muuta itseäsi ja tee asioita jotka auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Älä sano "Ei näin voi tehdä" vaan kysy "Miten tuon voisi saada onnistumaan?"
Jos haluat löytää unelmiesi puolison, ole itse ensin unelmien puoliso, älä vain etsi häntä. Jos haluat löytää ystäviä, ole ensin itse ystävä muille, älä vain etsi ystäviä. Jos haluat muuttaa elinkumppaniasi, muuta ensin omaa asennettasi elinkumppaniasi kohtaan, älä yritä muuttaa häntä. Saamme enemmän aikaan kun muutamme ensin itseämme.
Lasi on aina puolitäysi ja maailma mahdollisuuksia pullollaan!
Jos miehen kasvoilla vihaisuuden osoittaminen on hyväksyttävää, se ei ole sitä naisten kohdalla. Oli tilanne mikä tahansa, vihaisuutta osoittava nainen menettää asemansa. Naisen on parempi säilyttää malttinsa työpaikalla, ja jos sen menettää, tulee syy siihen selvittää muille.
Koetilanteissa sekä miehet että naiset arvoivat vihastuvaa miestä henkilöksi, joka ansaitsee parempaa palkkaa, on pätevämpi ja parempi työssään kuin vihainen nainen. Surulliset kasvot tasoittavat tätä eroa.
Hyväksymme siis vihaisuutta miehissä enemmän kuin naisissa. Yhdysvalloissa Hillary Clintonin vaalikampanjan aikana naisen vihastuminen tulikin ajankohtaiseksi asiaksi. Clinton nähtiin toisissa paikoissa vihaisena, toisissa vuodattamassa norsunkyyneleitä yrittäen korjata vihastumisensa aiheuttamaa vahinkoa.
Sukupuolten välillä on eroa kasvojen ilmeissä. Kahden eri tutkimuksen mukaan vihaiset kasvot mielletään mieluummin miehen kasvoiksi ja iloiset naisen kasvoiksi.
Yhdessä tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin androgyyneja kasvoja, joilla oli joko vihaisia (kulmat alhaalla, huulet puristettuina yhteen), iloisia (hymy) tai pelkoa (kohotetut kulmakarvat) osoittavia ilmeitä. Vihaiset ilmeet miellettiin useimmin miehen kasvoiksi, iloiset tai pelokkaat naisen kasvoiksi. Toisessa tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin miesten ja naisten kasvoja, joilla oli iloisia, vihaisia, surullisia ja pelkoa osoittavia ilmeitä sekä neutraaleja ilmeitä. Yleisesti ottaen koehenkilöt kykenivät tunnistamaan miesten ilmeitä nopeammin. Vihaisen naisen kasvojen ilmeen tunnistaminen kesti kauimmin.
Tulokset ovat niin voimakkaat, että voidaan olettaa, että miesten ja vihaisuuden sekä naisten ja onnellisuuden yhteys on niin voimakas, että se voi vaikuttaa käsitykseemme henkilön sukupuolesta nähdessämme heidät vain vilaukselta.
Tulokset kuuluvat samaan kategoriaan, jonka mukaan korkea otsa, tuuheat kulmakarvat ja voimakas leuka yhdistetään hallitsevuuteen ja miehekkyyteen. Pyöreät, hieman lapsimaiset kasvonpiirteet ja suuret silmät yhdistetään naisellisuuteen sekä henkilöön, jota on helppo lähestyä ja hän on luonteeltaan lämmin.
Sama vihaisuuden aste miehen kasvoilla tulkitaan voimakkaammaksi kuin naisella. Samanlainen hymy tulkitaan taas voimakkaammaksi naisella kuin miehellä. On myös mitä todennköisempää, että miehiä ei kovin helposti tulkita lämpimiksi ja helposti lähestyttäviksi eikä naisia dominoiviksi ja hallitseviksi.
Kasvomme ja sukupuolemme voivat määritellä sosiaalisia kohtaamisia. Kasvot viestittävät tunteita, sukupuolta sekä käyttäytymisaikeita. Kasvot on monimutkainen sosiaalisen viestinnän väline.
Lähde: Association for Research in Vision and Ophthalmology (2009, December 14). Are angry women more like men?. ScienceDaily. Retrieved December 30, 2009, from http://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091206110844.htm Kuva: http://flannelfamily.com/default.cfm?entry=277
Vuosikymmeniä useat ovat miettineet, mitä Mona Lisan arvoituksellisen hymyn takaa löytyy. Alankomaissa on kehitetty tietokoneohjelma, joka arvioi kasvojen ilmeitä ja tunteita 85 prosentin tarkkuudella, mikä on suunnilleen sama kuin mihin me ihmiset kykenemme.
Tämän ohjelman mukaan Mona Lisan kasvoilta näkyy
83% onnellisuutta
9% halveksuntaa
6% pelkoa ja
2% vihaisuutta.
Mitä sinä näet? Ohjelma on jokseenkin tarkka, ongelmaksi tulee taas se, että luotamme jälleen laitteisiin. Ohjelma jättää huomioimatta myös vartalon muut eleet, äänenpainon sekä käytetyt sanat.
Tutkijat ovat löytäneet mahdollisen linkin pelon ja sosiaalisen ahdistuksen sekä geenien välillä. Toisilla meistä saattaa olla geneettisesti parempi kyky selvitä peloistamme kuin toisilla. Tietty geneettinen ominaisuus saattaa tehdä henkilöstä alttiimman pelkotiloille ja sosiaaliselle ahdistukselle sekä näistä selviämisen vaikeammaksi.
Yhdysvalloissa on joissakin yliopistoissa ja oppilaitoksissa, joissa opiskellaan kaupallista alaa otettu käyttöön pukeutumissäännöt. Enää oppitunneille ei saa tulla trendikkäissä vaatteissa, kaulahuivi kaulassa, hattu päässä, tukka kampaamattomana ja verkkarit jalassa. Opiskelijoille opetetaan jo opiskeluvaiheessa periaatteet pukeutumisesta.
Myös Gillette on mukana tässä. Se palkitsee vuosittain erityisesti Afrikkalais-amerikkalaisia miehiä, jotka työssään opastavat nuorempaa polvea itsekunnioitukseen ja positiiviseen ajatteluun sekä pukeutumaan tilanteeseen sopivasti. Palkintoja saavat erityisesti parturit sekä myös mediassa vaikuttavat miehet.
Mielestäni tämä on erittäin hieno idea. Muutos alkaa asenteesta. Miettimällä myös mitä pukeutuminen viestii meistä, aloitamme asennemuutoksen, jonka ansioista alamme pukeutua tarkoituksenmukaisesti. Pukeutuminen kertoo vakuuttavuudesta. Se antaa meille tietynlaista ammattiylpeyttä ja varmuutta. Ja se vaikuttaa ensivaikutelman luomisessa.
Olen seurannut erään ammattikorkeakoulun opiskelijoita muutaman vuoden ajan, erityisesti liiketalouden opiskelijoita. On ollut mielenkiintoista huomata, miten eri vuosiluokkien opiskelijat voi tunnistaa pukeutumisen perusteella. Tämä on erityisesti huomattavissa naisissa. Ensimmäisenä vuonna pukeudutaan viimeisen päälle, business-tyyliin. Hiukset on laitettuna, päällä on jopa hameita sekä jakkuja. Ulkonäkö on huoliteltu. Johtuuko tämä ylpeydestä uudesta opiskelupaikasta vaiko halusta muokkautua alaan on vielä minulla selvittämättä. Luultavasti kysymyksessä on molempia sekä vielä useampia eri syitä vastaajasta riippuen. Toisena ja kolmantena vuonna tilanne on toinen. Nyt opinahjoon tullaan kuluneissa farkuissa ja neuleessa. Liike-elämään soveltuva vakuuttava pukeutuminen vaihtuu trendien seuraamiseksi, sopivat ne sitten henkilön päälle tai eivät.
Trendeissä onkin se mielenkiintoinen puoli, että niitä seuraavat eivät välttämättä keskity laisinkaan siihen, sopiiko vaate hänelle. Tärkeintä on se, että näyttää trendikkäältä. Business-pukeutumisen hyvä puoli on siinä, että sen avulla voidaan peittää vartalon pieniä virheitä ja saadaan aikaiseksi hyvin harmoninen kokonaisuus. Kukaan vastaan tuleva ei tule sanomaan "Katsoiko toi ollenkaan peiliin tänään aamulla kun pukeutui?!?!?" Päinvastoin, henkilö mitä todennäköisemmin ajattelee toisesta hyvin neutraaliin ja asialliseen sävyyn. Jos haluamme olla uskottavia liike-elämässä, tämän tulisi olla pukeutumisemme tarkoitus. Eikä se missään tapauksessa tarkoita, että aina pitäisi pukeutua tylsästi.
Taas kerran lentoliikenne kohtasi uhkaavan tilanteen kun Abdulmutallab yritti räjäyttää koneen Yhdysvalloissa.
Erilaisia raportteja hänen olemuksestaan on ollut uutisissa. Joidenkin mielestä hänessä ei ollut mitään epäilyttävää, toiset taas ovat sanoneet että hän käyttäytyi viimeisen tunnin ajan aivan kuin hän olisi ollut kovin ärsyyntynyt. Ehkäpä saamme tästäkin enemmän tarkkaa tietoa jossain välissä.
Mielenkiintoista oli kuunnella ja katsella Janet Napolitanon haastattelua CNN:ltä asiasta. Hän kierteli ja kaarteli asiaa vastatessaan kysymyksiin useaan otteeseen. Parhain kohta oli mielestäni Napolitanon kommentti (videolla n. 1:26), jossa hän sanoi turvatoimien onnistuneen ja jokaisen tehneen oman osansa, koska isku estettiin! Iskuhan estettiin ensisijaisesti siksi, ettei räjähde toiminutkaan toivotulla tavalla ja toisekseen koneessa olleet rohkeat matkustajat taltuttivat itsemurhapommittajan. Lentokenttien turvallisuustoimet epäonnistuivat tekijän havaitsemisessa ja kiinniottamisessa. Jos räjähde olisi toiminut toivotulla tavalla, olisi isku onnistunut.
Lentokenttien tarkat turvatarkastukset edelleenkin epäonnistuvat, koska niillä etsitään teon välinettä (joksi lasketaan yli 100 ml nestepullot, kynsisakset jne. jne...). Teon välinettä pitäisi tietenkin etsiä, mutta ei pitäisi myöskään unohtaa henkilön etsimistä. Tähän henkilön etsimiseen perustuu pitkälti Israelin lentoasemien turvallisuus. Turvallisuushenkilöstö on hyvin näkymätöntä ja sinut on jo "tarkastettu" ennen kuin pääset parkkipaikalta itse rakennukseen sisään etkä ole sitä edes huomannut. Ben Gurion Israelissa saa jatkuvasti pommiuhkauksia ja silti se on yksi turvallisimmista maailmassa, samoin kuin Israelin lentoyhtiö El Al. Miksi? Koska siellä etsitään henkilöä, ei keskitytä pelkästään välineen etsimiseen. Käyttäytyminen tulee kertomaan jotain hälyyttävää.
Yksi positiivinen asia kuitenkin tapahtui tällä kertaa. Muut matkustajat reagoivat välittömästi, asiaa sen enempää ajattelematta ja taltuttivat tulen sekä tekijän. Tämä luo ainakin minuun turvallisuuden tunnetta, koska tiedän että matkustajien joukossa on niitä, jotka tulevat reagoimaan tilanteeseen myös tulevaisuudessa. Näiden tapausten kautta turvallisuuskulttuuri lisääntyy ja paranee.
Olen ahminut viimeiset päivät kuumehoureissani Peter F. Druckerin kirjaa Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen. Siellä on niin loistava kappale tekstiä, että kirjoitan sen tähän suoraan. Jos joku haluaa lukea tämän inspiroivan teoksen, suosittelen lämpimästi. Ote on sivulta 117.
"Viimeinen kielto: epäkohtelaisuutta ei tarvitse sietää. Aikojen alusta saakka nuoret ovat tunteneet vastenmielisyyttä hyviä tapoja kohtaan. Heidän mielestään tavat ovat teeskentelyä; jos joku sanoo "hyvää huomenta" sateisella ilmalla, hän on tekopyhä. Luonnonlaki on, että missä kaksi liikkuvaa kappaletta kohtaa toisensa, siellä on kitkaa, ja tavat ovat voiteluöljyä, jotka vähentää kitkaa. Nuorilta tämä jää aina huomaamatta. Ainoa ero minun nuoruuteeni on siinä, että silloin epäkohteliaisuudesta seurasi läimäytys - minun sukupolveni ei edes tiedostanut kohteliaisuuttaan. Kohteliaisuuteen opitaan - sitä tarvitaan, jotta erilaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä pidä toisistaan, voivat työskennellä yhdessä. Hyvä tarkoitus ei oikeuta huonoon käytökseen. Huonot tavat repivät ihmisen vereslihalle ja ne jättävät arpia. Hyvät tavat saavat aikaan muutoksia."
Tämä on mielestäni aivan loistava pätkä ja soveltuu myös täydellisesti kehon kieleen, sillä viestimme hyviä tapojamme sekä harmoniaa kehojemme välityksellä. Väläytämme hymyn tervehtiessämme, pidämme tarvittavaa etäisyyttä emmekä käytä kyynerpäitämme raivatessamme tietä, vaan avaamme oven toiselle. Tämä on aivan samaa kuin hyvän ensivaikutelman antaminen ja sosiaalisen harmonian ylläpitäminen. Pääsemme paljon pidemmälle ihmissuhteissa, oli kyseessä sitten ystävä, työkaveri tai liikekumppani, kun toimimme neutraalilla ja ystävällisellä tavalla ja pyrimme harmoniaan. Ristiriitojen synnyttäminen tarkoituksella luo harvoin positiivisia lopputuloksia.
Kuuntelen mielelläni neuvoja ja vinkkejä Druckerin kaltaisilta guruilta, jotka ovat menestyneet liike-elämässä ja myöhemmin myös yleishyödyllisten yhdistysten johtoasemissa. Kirja on ollut niin hyvä, että vaikka yleensä kuumeessa en jaksa keskittyä lukemiseen, tätä kirjaa on ollut vaikea laskea alas. Olen joutunut päättämään, että säästän viimeiset luvut seuraavalle päivälle, ettei kirja olisi jo tänään luettu. Suosittelen kirjaa myös kaikille, jotka ovat asemassa, jossa ovat saaneet kunnian ja ilon johtaa yleishyödyllistä yhteisöä.
Oletko huomannut, että vaikka asemasi olisi mikä tahansa ja ideasi kuinka hyvä, sinua ei kuunnella neuvottelussa tai kokouksessa? Saattaako toinen henkilö vähän ajan kuluttua esittää ideasi hieman eri sanoin ja kaikki kuuntelevat häntä? Oletko menettämässä tai jo menettänyt otteesi?
Mitä voit tehdä jotta saat jälleen äänesi kuuluviin ja voit vaikuttaa muiden mielipiteisiin?
Paketoi ja markkinoi itsesi uudelleen. Aloita ulkonäöstäsi. Uusi hiustyyli, uudet vaatteet ja uusi olemus ovat omiaan saamaan huomion uudistuneeseen sinuun. Olemme todella pinnallisia. Pieni uudistus ulkomuodossasi saa muut näkemään sinut uudessa valossa. Tällainen muutos auttaa sinua lyhyessä juoksussa enemmän kuin mikään MBA -tutkinto.
Jos huomaat, että muut eivät reagoi sanomisiisi, ole välillä hiljaa. Monet menestyvät henkilöt eivät aina puhu tai ilmaise mielipiteitään jokaisessa kokouksessa. Näytä kiinnostuneelta ja aktiiviselta kuuntelijalta.
Kun olet ollut hiljaa jonkin aikaa, voit alkaa kommentoimaan esimerkiksi sanoen "Tuo on erittäin hyvä pointti, jonka Matti sanoi." tai "Uskon että meidän tulisi ymmärtää tilanne paremmin ennen kuin teemme suuria päätöksiä.". Kaikki nämä ovat yleisiä asioita, joihin suurin osa osallistujista tulee yhtymään. Jos sinusta tuntuu epämukavalta avata suutasi, on parempi olla hiljaa, epämukavuutesi näkyy sinusta läpi muille ja sinua kuunnellaan yhä vähemmän.
Jos mahdollista, käy kokouksissa tai tapaamisissa missä henkilöt pitävät sinusta ja vältä henkilöitä, jotka eivät kuuntele sinua. Saat vähitellen itsevarmuutesi takaisin ja se myös näkyy kun alat kommentoimaan.
Jos muut pitävät sinusta, he uskovat ja pitävät siitä mitä sanot. Voit sanoa itsestäänselvyyksiä ja muut saavat siitä idean jatkokehittelyyn. Jos sinusta ei pidetä, ei ole väliä mitä sanot, muut siirtyvät toiseen asiaan tai eteenpäin huomioimatta kommenttiasi.
On siis olemassa kaksi mahdollisuutta: joko muut eivät pidä sinusta tai itsetuntosi on kadonnut. Mieti, kumpi näistä (tai molemmat) on syynä ja harkitse toimiasi sen mukaan.
Kehon kielessä puhutaan usein peilaamisesta. Se ei tarkoita peilin edessä istumista, vaan sitä, miten toiset toimivat eleidemme peileinä. Peilaamista tapahtuu esimerkiksi kun olemme kiinnostuneet henkilöstä tai aiheesta, josta hän puhuu tai olemme samaa mieltä toisen kanssa. Tällöin saatamme peilata henkilön eleitä, eli vartalomme asento, kädet, ilmeet, pään asento, jalat... matkivat toisen asentoa.
Viestitämme peilaamisella yhteisymmärrystä sekä mielenkiintoa. Seuraavan kerran kun juttelet hyvän ystäväsi kanssa, seuraa vartaloidenne asentoa. Tai seuraa toisia ympärilläsi. Kun kaksi henkilöä löytää "yhteisen sävelen" alkaa usein peilaaminen.
Koska peilaaminen kertoo yhteisymmärryksestä ja samalla aaltopituudella olemisesta, sitä voi myös käyttää tietoisesti hyväksi erilaisissa tilanteissa. Tällöin on oltava varovainen, ettei muutu matkijaksi - peilaamisen tulee tapahtua luonnollisesti. Normaalisti toisiaan peilaavat henkilöt vaihtavat asentoaan noin 30 - 60 sekuntia toisen jälkeen, eli ei välittömästi. Joskus aikaa voi mennä enemmänkin. Peilattava ele ei myöskään kopioidu identtisenä, vaan siinä on usein pieniä vivahde-eroja. Jos matkit toista identtisesti ja reagoit liian nopeasti ja luonnottomasti, tarkoituksesi menee hukkaan ja lähettämäsi viesti muuttuu.
Kauan yhdessä olleet pariskunnat alkavat näyttää toisiltaan, eleet ja asennot ovat samantyyppisiä. Saatamme muistuttaa äitiämme tai isäämme, ainakin nuoruudessamme, sillä opimme eleitä ja kehon kieltä myös heiltä. Ajan mittaan kehomme kieli muokkautuu jonkin verran sen mukaan, kenen kanssa vietämme aikaa.
Peilaamme itse toisia ja pyrimme löytämään henkilöitä, jotka peilaavat meidän eleitämme. Etsimme yhteisymmärrystä sekä tyyppejä, joiden kanssa olemme samalla aaltopituudella. Tutkijat ovat löytäneen aivoistamme ns. peilisoluja, jotka aktivoituvat nähdessämme liikettä, liikkuessamme tai jopa kuullessamme jostain liikkeestä/tekemisestä. Katsoessamme pelottavaa elokuvaa saatamme hypätä tuolista jännityksen voimasta, aivan kuin pelottava asia tapahtuisi meille. Osaamme eläytyä toisen asemaan. Urheilijat käyttävät mielikuvaharjoitteita opetellessaan uusia liikkeitä tai tekniikoita. Peilisolujen olemassaolo antaa olettaa, että olemme luonnostamme empaattisia. Hakeudumme henkilöiden seuraan, jotka tekevät meidän olon mukavaksi, koska haluamme kokea samaa tunnetta ja olla kuin he. Tunnemme vetoa positiivisiin ja innostuneisiin henkilöihin, koska heidän läheisyydessään oleminen tartuttaa myös meihin positiivisuutta ja intoa.
"What happens to a man is less significant than what happens within him." -Louis L. Mann
Elekieli on meihin luontaisesti rakennettua vaistonvaraista toimintaa. Niin pitkään kun pystymme liikkumaan, kommunikoimme kehomme välityksellä. Kehon kielellä kommunikointi vie meidät takaisin luolamiesaikaan.
Kehomme paljastavat todelliset tunteemme, ajatuksemme ja asenteemme.
"Se, mitä olet, tulee läpi niin voimakkaasti, etten kuule mitä sanot." - Ralph Waldo Emerson
Olen elekieli- ja turvallisuuskouluttaja ja kirjailija. Olen tutkinut ja opiskellut turvallisuuden trendejä aktiivisesti jo yli 10 vuotta. Erityisinä kiinnostuksen aiheina ovat kouluturvallisuus, terrorismi ja henkilöturvallisuus.
Koulutukseltani olen turvallisuusalan tradenomi ja tällä hetkellä etenen kohti psykologian tutkintoa. Psykologia ja turvallisuus kuuluvat mielestäni saumattomasti yhteen, sillä turvallisuutta ei ole vain teknologia tai ovien lukitseminen yöllä. Pyrinkin tuomaan kirjoituksissani ja aiheissani usein esille psykologisen näkökulman turvallisuuteen. Lisäksi koulutan elekielessä ja turvallisuudessa. Olen kirjoittanut mm. kirjat Turvallista matkaa, Ymmärrä elekieltä sekä Nuoret tappajat kouluissamme.
Tilaa tästä Elekieli -blogin päivitykset suoraan sähköpostiisi ja saat jokaisen uuden blogitekstin helposti luettavaksesi! Tilattuasi saat sähköpostiisi varmistusviestin. Toimimalla viestin ohjeiden mukaan aktivoit tilauksen.
Osallistukaa blogiin kysymällä ja kommentoimalla ja kertomalla tarinoita. Kommentoida voi jokainen, et tarvitse tunnuksia tai salasanoja vaan voit tehdä sen täysin anonyymina.
Laittakaa kommentteihin linkkejä videoihin joita haluatte analysoitavaksi, kysykää mitä haluatte tietää jostain tietystä asiasta. Tämä blogi on luotu lukijoitaan varten.
Tekstit
