Itsetunto - avain henkiseen hyvinvointiin

Itsetuntemus, itseluottamus, oman arvon tunto... kaikki nämä sanat kuvaavat jotain, mitä moni meistä tavoittelee. Näistä tärkein on mielestäni itsetunto tai itsensä tunteminen. Tietämällä ja ymmärtämällä itseään voi kehittää itseluottamustaan erilaisissa tilanteissa. Itseluottamus taas tulee esiin kehomme kautta ja vaikuttaa sosiaalisissa suhteissamme. Jos meillä on sopivasti itseluottamusta, luomme positiivisemman ensivaikutelman ja meidän on helpompi tulla toimeen muiden kanssa samalla kun pidämme omasta arvostamme kiinni. Sopivasti itseluottamusta siksi, että jos sitä on ns. liikaa, näemme edessämme helposti itseriittoisen henkilön, jonka kanssa emme välttämättä halua olla tekemisissä. Liika itseluottamuskin voi siis muuttua negatiiviseksi.

Suosittelen, että jokainen tekisi joitakin netistäkin löytyviä itsetuntemukseen liittyviä testejä. Sellasia, joiden avulla pyritään löytämään omia vahvuuksia ja heikkouksia. Voimme olla todella vahvoja jollain alueella, ja toisella laahata kilometritolkulla perässä. Kun löydämme, millä elämän tai persoonallisuuden alueilla näitä heikkouksia on, voimme alkaa työstämään niitä. Vähitellen positiivisten kokemusten karttuessa alkaa itseluottamus kasvaa.

Ei ole kuitenkaan väärin kokea hyvää itseluottamusta tietyissä tilanteissa vaikka joissakin toisissa asioissa itseluottamus olisi pakkasen puolella. Joku saattaa selviytyä uskomattomalla itsevarmuudella esiintymistilanteesta, mutta potee kovaa riittämättömyydentunnetta vanhempana. Tai joku toinen kokee joutuneensa koulussa ulkopuoliseksi, mutta älyllisiltä kyvyiltään on huipputasoa ja selviytyy oppiaineista keskivertoa huomattavasti paremmin. Joku voi vain tuntea olevansa epäonnistunut, vaikka kaikki elämässä menisikin ihan hyvin. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, jotka rakentavat itseluottamusta ja oman arvon tuntoa. Puoliso, hyvä ystävä tai muu tärkeä ja läheinen henkilö voi olla avainasemassa auttamassa sinua löytämään omanarvontuntosi takaisin.

Asenteemme ja ajatuksemme näkyvät kehossamme. Saadaksemme aikaan pysyviä muutoksia kehon kielessä, meidän on muutettava omia asenteitamme ja ajatuksiamme, oli se sitten muista tai itsestämme. Se voi olla hidas ja vaikeakin prosessi, mutta varmasti sen arvoinen. Mitä todennäköisemmin vielä suurempi hyöty kuin kehon kielen viestien muuttuminen, on oman elämän hallinan, onnistumisten sekä paremman olon kokeminen.

Kuva: http://www.teeshed.com/partakeR.asp?no=7

Onnistuneen neuvottelun salat

Onko sinulla vaikeuksia saada henkilö työpaikalla tai muualla puolellesi? Aktiivisen kuuntelun taito on yksi tärkeimmistä kyvyistä neuvottelutilanteessa. Oli neuvottelusi sitten millainen tahansa, käytä näitä seuraavia vinkkejä hyväksesi ja mahdollistat paremman lopputuloksen.

Näytä kiinnostuksesi.
Todista kuuntelevasi sekä kehoasi että sanoja hyväksi käyttäen. Sopivissa väleissä osoita olevasi kartalla sanomalla "ahaa, aivan, kyllä, OK, joo..." Tämä kertoo puhujalle että kuuntelet ja rohkaisee häntä jatkamaan ja mahdollisesti kertomaan jotain, mitä hän ei muutoin ilmaisisi. Hän antaa tällöin myös enemmän valtaa sinulle (neuvottelijalle) tilanteessa. Osoita kiinnostusta myös keholla pitämällä normaalisti katsekontaktia, nojaamalla eteenpäin ja peilaamalla toisen eleitä.

Toista mitä kuulet.
Toista omin sanoin ja lyhyesti mitä olet kuullut toisen sanovan. Voit tehdä tämän joko suorana lainauksena jos muistisi on tarpeeksi hyvä tai tekemällä yhteenvedon siitä, mitä sinulle on sanottu.

Luokittele tunteet.
Varovaisesti ja tunnustelevasti nimeä tunteet jota puhujan sanat ja teot kuvastavat. Näin osoitat huomioivasi myös puhujan tunteet asioista, joita hän sinulle kertoo. Kun tätä taktiikkaa käyttää oikein, se on yksi parhaimmista neuvottelukeinoista koska se antaa neuvottelijalle mahdollisuuden ymmärtää toisen osapuolen asiaan liittyviä tunnetiloja.

Peilaa.
Peilaa sekä sanattomasti että sanallisesti. Sanallinen peilaaminen tapahtuu toistamalla puhujan viimeisiä sanoja. Tämä kertoo mielenkiinnosta ja ymmärryksestä. Puhuja saattaa esimerkiksi sanoa: "En jaksa enää tätä jatkuvaa painetta." johon neuvottelija voi vastata: "Liikaa painetta vai?". Tämä tekniikka toimii erityisesti alkavissa ristiriitatilanteissa, joissa neuvottelija haluaa saada aikaan ristiriidattoman tunnelman, lisää tietoa sekä rakentaa hyvää suhdetta.

Avoimet kysymykset.
Käytä avoimia kysymyksiä saadaksesi lisää tietoa. Vältä kuitenkin "Miksi?" kysymyksiä, sillä ne kuulostavat nopeasti kuulustelulta. Avoimia kysymyksiä käyttäen mahdollistat sen, että kuuntelet enemmän kuin puhut. Hyviä avoimia kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi: "Voitko kertoa lisää asiasta/tilanteesta?" tai "En oikein ymmärtänyt mitä sanoit. Voisitko selittää sen uudelleen?" tai "Voisitko kertoa hieman enemmän siitä, mitä sinulle tapahtui?"

"Minä" viestit.
Neuvottelijoiden tulisi aina välttää provosoimasta tilannetta puhuessaan omista tunteistaan tietyistä asioista, joita toinen ilmaisee tai tekee. Käyttämällä "minä" lauseita neuvottelija luo näennäisen kuvan itsestään vain toisena ihmisenä, ja samalla neuvottelijan status häviää taustalle. Näin voit reagoida asiaan aivan kuten kuka tahansa. Voit esimerkiksi sanoa: "Olen todella turhautunut, koska emme pääse tässä asiassa millään tavalla eteenpäin vaikka olemme keskustelleet jo tuntikausia." Tämä taktiikka toimii myös silloin, kun toinen osapuoli aloittaa verbaaliset hyökkäykset sinua vastaan. Voit tällöin vastata esimerkiksi: "Minusta on todella turhauttavaa, että huudat minulle kun yritän auttaa sinua." Älä koskaan anna toisen vetää sinua mukaan riitaan tai ala vaihtamaan henkilökohtaisia loukkauksia toisen kanssa.

Tehokkaat tauot.
Kaikki tietävät epämukavat hiljaiset hetket keskustelussa. Neuvottelijana käytä niitä hyväksesi. Moni haluaa täyttää hiljaiset hetket puheella. Kun pidät keskustelussa taktisesti taukoja, saattaa henkilö rohkaistua kertomaan asiasta ja samalla saat lisätietoa.

Kuvat: http://theosophical.wordpress.com/2009/05/20/lets-argue/ ja http://www.cardozo.yu.edu/life/fall1999/around.campus/ ja http://www.sparklies.org/gallery/displayimage.php?album=366&pos=4

Vartalonmallien vaikutuksesta kommunikoinnissa

Luin tänään 9.6.2010 Aamulehdestä uutista "Lyhyt saa sydäntaudin hujoppia helpommin". Tamperelaistutkijoiden tutkimusraportti julkaistiin 8.6.2010 European Heart Journalissa. Tutkimusraportin voi ladata itselleen ilmaiseksi journalin nettisivuilta klikkaamalla tästä. Tamperelaistutkijoiden mukaan pitkä henkilö on yli 174 cm pitkä henkilö. Lyhyillä on tutkimuksen mukaan suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Syytä tälle kohonneelle riskille ei vielä tarkkaan tiedetä.


Aamulehden jutun mukaan aikaisemmin Yhdysvalloissa Gallup-Healthwaysin tutkimuksessa on todettu, että pitkät ihmiset ovat onnellisempia, parempituloisia sekä paremmin koulutettuja. (Tutkimuksen tieteellinen tausta on epäselvä.)

Lukiessani tutkimustuloksia mieleeni alkoi nousta useitakin kehon kieleen, kommunikointiin ja vaikutelmiin liittyviä toisia tutkimustuloksia. Mielessäni heräsi kysymys:

Olemmeko todellakin näin vaistonvaraisia, lähes luolamiehiä ja -naisia, alitajuisissa tulkinnoissamme toisista?

Aikaisemmin on jo tutkittu symmetrian vaikutusta. Pidämme symmetrisiä kasvoja sekä vartaloita viehettävimpinä. Miehet pitävät naisten pyöreistä takapuolista ja naiset taas puolestaan miehen V-mallisesta vartalosta. Myöskin Skotlannissa julkaistussa tutkimuksessa on huomattu, että maissa, joissa toimeentulo on vaikeampaa, naiset pitävät miehekkään näköisistä miehistä kun taas länsimaissa, missä eletään ns. helppoa elämää, naiset pitävät enemmän naisellisen näköisistä miehistä. Olen useista lähteistä lukenut siitä, miten pidämme alitajuisesti kauniina tai miellyttävänä sekä puoleensa vetävänä henkilöitä, jotka jotakin ns. alkukantaista vaistoa käyttämällä tulkitsemme vahvoiksi ja lisääntymiskykyisiksi - henkilöiksi, jotka elävät pitkään ja pysyvät terveinä. Nämä ovat olleet läpi historian ihmisen selviytymisen perusasioita. Historiasta voidaan lukea samankaltaisista kauneusihanteista kautta aikojen. Daavidista on sanottu, että hän oli päätä pidempi muita aikalaisiaan (lukuunottamatta ehkä Goljatia). Näemme malleina ja missikisoissa pitkiä naisia, vaatimuksina "kauneudelle" on näissäkin yhteyksissä pituus.


Yhdysvalloissa on tutkittu, että pitkät henkilöt pääsevät helpommin eteenpäin urallaan ja ehkä myös tästä johtuen kehon kielen kouluttajat suosittelevat lyhyille pidentävää vaikutelmaa muodostavia vaatteita ja naisille korkokenkien käyttämistä, erityisesti kun kyseessä on jokin tärkeä tapaaminen, kuten työhaastattelu tai neuvottelu.

Ovatko monet peruskauneus- ja terveysihanteemme sekä mielikuvamme siitä, minkälainen ihminen on menestyvä, terve sekä jollakin tavalla ehkä "parempi" todella alkukantaisia? Kauneusihanteet totta kai muuttuvat vuosien saatossa. Ennen hieman ylipainoinen nainen oli yleinen kauneusihanne, koska se kertoi varakkuudesta ja jälleen kerran hyvistä selviytymismahdollisuuksista kyseisessä yhteiskunnassa. Nykyään taas laihuutta ja lihaksia korostetaan kun ylipainoisuus on jo yleinen ongelma yhteiskunnassa. Mutta edelleenkin esimerkiksi juuri symmetria ja pituus vaikuttavat positiivisesti vaikutelmaamme henkilöstä.

Muodostamamme mielikuvat ja vaikutelmat muista ovat selkeästi kompleksisia prosesseja, joihin ei löydy yhtä selkeää vastausta. Monet seikat muokkaavat käsitystämme kaudeudeusta, miellyttävyydestä sekä elinvoimaisuudesta. Toivon, että aiheesta järjestetään paljon lisää tutkimusta jotta ymmärrämme yhä paremmin käyttäytymistämme.

Kuvat: http://www.telegraph.co.uk/health/healthnews/6157967/Tall-people-lead-happier-lives.html ja http://smilepanic.com/beauteful-russian-cheerleaders

Esiintymisopetusta á la Steve Jobs

Applen Steve Jobs osaa esiintymisen sekä myymisen yhdistämisen. Jos haluat opetella hyväksi esiintyjäksi ja myymään esittämääsi asiaa lyhyessä ajassa, seuraa Jobsin tekniikkaa. Jobs on kerännyt vuosien varrella ympärilleen kulttimaisen seuraajakunnan, jotka peruvat osallistumisiaan esityksiin jos Jobs ei olekaan paikalla esiintymässä. Jobsin "tavaramerkkinä" on musta poolo ja farkut. Tällainen asukokonaisuus toimii, kun esitys on todella hyvä, kuten hänen esityksensä. Liike-elämässä johtokunnalle samantyyppisissä vaatteissa esiintyminen ei ehkä ole paras vaihtoehto, mutta esitystyylistä, dioista ja sanavalinnoista voimme ottaa oppia.

Tässä esimerkkinä pätkä iPodin ensimmäisestä esittelystä vuonna 2001:
(Huomaatko, miten lopussa et enää malta odottaa, että näet tuotteen. Jobs kasvattaa odotusta ja innostusta koko yhdeksän minuutin ajan!)

Aika päästä työhaastatteluun ja saada työpaikka

Näin keväällä, kesän korvalla, erityisesti valmistuneet ovat uransa edessä. Monella saattaa olla työpaikka jo ainakin kesäksi työharjoittelun kautta saatuna. Toiset jatkavat opiskelun ohella tekemäänsä työtään, vaikka se ei olisikaan omaan alaan liittyvää työtä. Moni on jo saattanut huomata, että usealla alalla oman alan töiden saaminen voikin olla kiven alla.

Kiristyvillä työmarkkinoilla oman osaamisen markkinointitaidot ovat tärkeitä.

Miten voisi selvitä kunnialla haastattelusta?
Haastatteluun pääseminen voi olla jo saavutus. Olet saattanut lähettää kymmeniä, satoja hakemuksia ja nyt edessäsi on ensimmäinen haastattelu. Kaiken uurastuksen jälkeen, tätä tilaisuutta ei halua mokata. Tässä muutamia ohjeita haastattelun viemiseksi läpi kunnialla:

1. Valmistaudu kunnolla. Muista mitä olet kirjoittanut hakemukseesi ja ansioluetteloosi tai CV:si. Tiedä paikka, missä haastattelu pidetään, lue organisaatiosta mahdollisimman paljon. Tiedä jotain haastattelijastasi. Ole paikalla ajoissa, mutta älä liian ajoissa. Pukeudu siististi; ole mieluummin hieman ylipukeutunut kuin alipukeutunut.
2. "Myy itsesi". Haastattelussa tehtäväsi on myydä omaa osaamistasi organisaatiolle, organisaatio on "ostajana", sinä "myyjänä". Otamme haastettelussa helposti ostajan roolin mieluummin kuin myymme omia taitojamme. Unohdamme, että meidän tulee osata osoittaa mitä hyötyä meidän palkkaamisesta olisi organisaatiolle. Jos ryhdymme ostajaksi,meistä välittyy helposti epäröivä ja pohdiskeleva kuva. Kun myymme taitojamme, meistä välittyy innostunut ja aktiivinen kuva - tämä on ehdottomasti parempi.
3. Muodosta hyvä suhde haastattelijaan. Alussa kuuntele ja tarkkaile tilannetta. Älä tuo omaa persoonaasi vahvasti esille ja pyri olemaan kohtelias. Ajattele tilannetta haastattelijan kannalta. Kun huomaat, että välillenne on muodostunut rentoutuneempi ja parempi suhde, voit tuoda enemmän persoonaasi esille ja mahdollisesti esittää omia kysymyksiäsi. Kun välillenne muodostuu hyvä suhde, voi haastattelu muuttua enemmän keskustelumaiseksi. Moni organisaatio ei halua jäykkää, "kyllä" -tyyppiä.

Tärkeimpänä näistä on kohta 2. Muista myydä itsesi. Mieti etukäteen mitkä ovat onnistumisesi,vahvuutesi ja saavutuksesi. Pienikin saavutus voi olla merkittävä asia haastattelussa ja sinun erottamisessa muista hakijoista. Pyri kertomaan saavutuksistasi lyhyesti ja niin, että niiden merkitys ja hyöty tulee esille. Numeraalisia saavutuksia on helppo kertoa.

Onnea kaikille valmistuneille! Ja onnea urapolulla!

Peilisoluja on löydetty aivoista!

Tutkijat Kalifornian yliopistossa (UCLA) ovat kyenneet kokeissa löytämään aivoista erillisiä peilisoluja. Niiden olemassaolo on ollut tähän mennessä epäselvää. Kokeessa koehenkilöiden aivojen aktiviteettia seurattiin kolmessa eri tilanteessa: 1) kun he näkivät jotain tehtävän, 2) he lukivat tekemistä kuvaavan sanan tietokoneen näyttöruudulta ja tekivät sanan mukaisen teon, sekä 3) kontrollikokeena he vain lukivat tekoa kuvaavan sanan näytöltä ilman, että tekivät mitään.

Peilisoluja löydettiin aivojen alueilta, joilla niitä ei tiedetty olevan. Tutkijat toisessa tutkimuksessa tutkivat miten kulttuuri ja kansallisuus vaikuttaa peilisolujen toimintaan. He huomasivat, että amerikkalaisille tehdyssä kokeessa heidän peilisolunsa eivät reagoineet yhtä voimakkaasti vierasmaalaisen näköisen henkilön käsimerkkeihin ja toimintaan kuin toisen heidän kaltaisensa amerikkalaisen toimintaan. Tämä tutkimus antaa olettaa että peilisoluilla on tekemistä myös kulttuurisen oppimisen kanssa.

Tutkimusten tehneiden tiedemiesten mukaan nämä löydökset antavat tietoa siitä, miten paljon peilisolut vaikuttavat sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, empatiassa, oppimisessa sekä muistamisessa. Tutkijat ovat toiveikkaita siitä, että peilisolututkimus auttaisi erilaisten kehityksellisten ongelmien, kuten autismin hoidossa. Autismissa mm. empatiakyky on jäänyt normaalia selkeästi heikommaksi.

On aivan uskomatonta miten paljon potentiaalia aivoissamme on ja kuinka monimutkaisia eri systeemit ovat elimistössämme. Peilisolujen vaikutus käytökseemme ja sosiaalisiin suhteisiin on varmasti suurempi kuin tällä hetkellä pystytään tieteellisesti todistamaan. Odotan mielenkiinnolla lisää tutkimusta aiheesta.

Kuvat: Science Daily artikkelit, joihin linkit tekstissä.

Esimiesten tunneäly

Kalifornialaisen professorin Kevin S. Grovesin mukaan esimiehet tulisi valita sen mukaan, minkälaiset kommunikaatiokyvyt heillä on tunteisiin liittyen. Groves tutki 108 esimiestä eri organisaatioissa sekä heidän 325 alaistaan. Hän havaitsi suoran korrelaation esimiehen tunneälykkyyden taidoissa (esim. kasvojen ilmeet, suora katsekontakti, äänenpainot jne.) ja alaisten arvioinneissa esimiehen kyvykkyydestä työnsä tekemiseen.

Tämä perusteella voitaisiinkin esimiestä valittaessa käyttää arvioinnissa "tunteiden näyttämiskykyä" yhtenä kriteerinä. Kyvyn avulla voitaisiin saada esimiehiä, jotka kykenevät luomaan hyvän työympäristön sekä tuotteliaita alaisia sekä paremmin tuottavan organisaation.

Mielestäni tunneäly on todella tärkeä laatu esimiehessä. Se ei tarkoita, että kaikkeen pitäisi reagoida tunteellisesti, vaan että esimies ymmärtää ja osaa olla empaattinen alaisiaan kohtaan. Jos esimies vaikuttaa siltä, että hän kuuntelee, välittää ja on aidosti kiinnostunut alaistensa hyvinvoinnista sekä heistä yksilöinä, luonnollisestikin työpaikan henki kohoaa. Kuinka moni meistä onkaan joskus ollut "idiootin" esimiehen alaisena, jolla ei ole ollut juuri minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, saatika sitten tunneälyä.

Neuvottelujen taiteenlajin oppiminen

Miten hallitsen jokapäiväisiä neuvotteluja?

Neuvottelemme eri asioista joka päivä. Kuka imuroi tänään? Kuka tekee ostokset ja mitä ruokaa laitetaan? Kuka ottaa työpaikalla projektiksi jonkin tietyn asian tai jää ylitöihin? Neuvottelemme autokauppiaan kanssa hinnasta. Emme edes aina huomaa, miten paljon neuvottelemme päivittäin hoitaessamme jokapäiväisiä asioita. Koska emme huomioi tätä, emme myöskään keskity neuvottelutilanteeseen.

Oletamme, että elämämme suuret ja tärkeät neuvottelut tapahtuvat vain harvoin: työpaikkahaastattelussa, asuntoa tai taloa ostaessa, ehkä avioeroa tai perinnönjakoa soviteltaessa. Jännitämme usein näitä neuvottelutilanteita paljon enemmän kuin sitä autokaupan hieromista tai siivousvuorojen jakamista.

Tavoitteet selville
Työhaastattelussa sekä haastattelijalla että työnhakijalla on kummallakin toiveita ja tavoitteita. Usein työnhakijana ajattelemme, että meidän toiveemme ovat päinvastaisia verrattuna haastattelijaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Monesti neuvotteluissa paras lopputulos saadaan aikaiseksi kun selvitetään kaikkien tavoitteet ja päädytään yhteisymmärrykseen. Vain omien tavoitteiden ajaminen voi jättää neuvottelutilanteen hedelmättömäksi.

Teetän kursseillani usein harjoituksen, jossa jokainen joutuu ensin itse valitsemaan asioita tärkeysjärjestyksessä (=omien tavoitteiden asettaminen). Sen jälkeen mennään ryhmiin, jossa pyritään saamaan aikaiseksi konsensus samojen asioiden tärkeysjärjestyksestä (=ryhmän tavoitteiden asettaminen). Osallistujien yllätykseksi pisteitä lopussa laskettaessa ryhmän pistemäärä on lähes aina parempi kuin yhdenkään yksilön. Neuvottelemalla on päästy tulokseen, jossa jokainen hyötyy eniten ja yhtä paljon.

Voimme selvittää neuvottelukumppanimme tavoitteita hyvin vaivihkaa. Juttelemalla asioista voidaan saada selville, miten kiinteistönvälittäjän tai autokauppiaan palkka muodostuu. Jos provisio ei olekaan tärkein tekijä, voidaan hinnasta neuvotella aivan erilaisessa ilmapiirissä. Asennoidumme helposti, että provision takia myyjä haluaa parhaan mahdollisen hinnan. Tosiasiassa myyjälle voikin olla tärkeämpää asiakastyytyväisyys. Tällöin hinnasta neuvottelu voidaankin sitoa tyytyväiseen asiakkaaseen, jos olet tyytyväinen hintaan, olet saanut haluamasi tarjouksen läpi ja myyjä on saanut tyytyväisen asiakkaan. Molemmat voittavat!

Moni ei halua suoraan kertoa tavoitteitaan neuvottelutilanteessa, mutta aiheeseen ja tilanteeseen liittyvä rento keskustelu voi paljastaa niitä lähes vaivihkaa.

Jos haluamme win-win -tilanteen neuvottelussa, kannattaa selvittää vastapuolen tavoitteita mieluummin kuin kynsin hampain taistella omistaan. Jos tilanne on vain kilpailu siitä, kumpi voittaa, mitä todennäköisemmin tuloksena on joko se, että toinen voittaa reilusti enemmän kuin toinen tai neuvottelu ei päädy yhteisymmärrykseen.

Ylläty ja kiinnostu
Kun menet neuvotteluun, etsi yllätyksiä. Jos yllätyt, se johtuu siitä että olet tehnyt väärän oletuksen. Mene neuvotteluun kiinnostuneena toisen henkilön kiinnostuksista ja tyylistä, älä keskity omaasi. Älä astu huoneeseen valmiin suunnitelman kanssa, sen sijaan pyri selvittämään mikä innostaa vastapuolta. Kuuntele ja katsele tarkkaan. Näin voitte helpommin päätyä kummankin kannalta positiiviseen tulokseen.

Kuva: http://law.marquette.edu/facultyblog/2010/01/16/contract-rights-under-assault/

Mielenkiintoinen koe siitä, miten huomioimme ihmisiä

Olemmeko sokeita muutokselle?

Videolla kaksi nuorta mieshenkilöä vaihtavat paikkoja koehenkilöiden tullessa sisään täyttämään sopimusta. Osa heistä huomaa vaihdoksen, tai ainakin alitajuisesti pohtivat sitä, toisilla ei ole mitään käsitystä siitä että henkilö vaihtuu.



Tutkijat eivät vielä tiedä mistä se johtuu, että toiset henkilöt eivät huomaa ja toiset huomaavat henkilön vaihtumisen. Miksi toiset kiinnittävät enemmän huomiota ympäristöönsä kuin toiset. Elekielen kannalta on mielenkiintoista katsoa videolta, miten toiset pysähtyvän hieman hämillinen ilme kasvoillaan, joku raapii päätänsä henkilön vaihdoksen jälkeen. Keho kertoo että jokin on nyt erilaista vaikka henkilö ei heti huomaisikaan vaihdosta.

Video ja koe kertoo kuitenkin siitä, miten havaintokykymme voi olla todella huono kun keskitymme johonkin, odotamme jotain tilannetta tai meitä muuten häiritään. Tämä on tärkeä asia turvallisuudessa. Henkilöt, jotka joutuvat tarkkailemaan ihmisiä jatkuvasti muistavat kasvoja paremmin sekä uskoisin heidän huomaavan henkilönvaihdoksenkin, mikä tässä kokeessa tehtiin. Koe saattaa myös viitata siihen, miksi todistajien tuntomerkit rikoksesta epäillystä voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

Se, että aktiivisesti havainnoi muita ympärillään auttaa huomaamaan tällaiset henkilövaihdokset. Kuinka monen tapaamasi henkilön kasvot, vaatteiden värin tai hiukset sinä muistat? Jos ostoksilla ollessasi kassan takana oleva henkilö vaihtuu sinä aikana kun katsot muualle, huomaisitko sitä? Koemmeko ihmiset tällaisissa tilanteissa eri tavalla, "ohitettavina" yksilöinä? Univormut ja työvaatteet perustuvat tämän tyyppiseen ajatteluun: yhtenäinen ulkonäkö, jolloin henkilö vaatteiden alla voi olla helpompi sivuuttaa. Annammeko oikeasti muille tarpeeksi huomiota, vai riittääkö sosiaalinen kohteliaisuus ja tiedostaminen, vaikka emme tosiasiassa muistaisi edes henkilön paidan väriä? Mistä johtuu, että toiset huomasivat muutoksen videolla ja toiset eivät? Onko se synnynnäistä vai opittua? Toivottavasti tutkijat löytävät vastauksia näihin kysymyksiin.

Kasvojentunnistusohjelman huijaaminen meikkaamalla

Meikkaamalla pystyy huijaamaan kasvojentunnistusohjelmaa. Tietyntyyppiset meikit aiheuttavat sen, että ohjelma ei tunnista kasvoja kasvoiksi. New Yorkin yliopiston opiskelija on kehittänyt meikkaustapoja, jotka huijaavat kasvojentunnistusohjelman algoritmia. Paljaalla silmällä näemme selkeästi, että jokaisessa kuvassa on kasvot. Mikään ei voita ihmissilmää!

Kuvassa:
Kasvot joissa on punainen laatikko - positiivinen tulos, ohjelma löysi kasvot.
Kasvot joissa ei ole laatikkoa - negatiivinen tulos, ohjelma ei löytänyt kasvoja.
Kasvot "TEST PATTERNS" otsakkeen alla - meikki tehtiin Haar dekonstruktion avulla.
Kasvot "RANDOM PATTERNS" otsakkeen alla - meikki tehtiin epämääräisiä piirrelmiä käyttäen ajattelematta kasvonjentunnistusohjelman kuvioita.
Kasvot "NO PATTERNS" otsakkeen alla - jätettiin ilman mitään merkintöjä jotta voitiin todeta että kasvojentunnistusohjelma tunnistaa kasvot viivapiirroksista.
Viivapiirrokset ovat teoksesta Figure Drawing for Fashion Design.

Kasvojentunnistusohjelma perustuu algoritmiin, jossa ohjelma tunnistaa kasvojen vaaleita (esim. nenä, poskipäät) ja tummia alueita (esim. silmien alue) muodostaen niistä ketjun vastauksia (kasvot/ei kasvot) joiden perusteella se päättelee onko kyseessä kasvot.

Lisätietoa kasvojentunnistusohjelmasta ja Haar -menetelmästä: http://www.cognotics.com/opencv/servo_2007_series/part_2/sidebar.html
Lisää tutkimuksesta ja kuva: http://ahprojects.com/c/itp/thesis

Still Face Experiment - tunteiden tärkeys lapsen kehityksessä

Psykologi Ed Tronick on Still Face (suom. pysähtyneet kasvot) paradigman kehittäjä. Siitä on tullut standardiparadigma testattaessa sosiaalista tunteiden kehittymistä pediatrian, psykologian, kliinisen ja lasten psykologian sekä hoitotyön alalla. Tutkimuksissaan hän on avannut ymmärryksemme vauvojen tunnekapasiteetista ja selviytymisestä, sekä tekijöiden, kuten äidin masennuksen ja ahdistuneisuuden vaikutuksista lapsen sosiaalisten tunteiden kehittymiselle.

Tässä videossa näkyy, miten vauva reagoi äidin katseeseen. Alussa äiti vastaa lapsen toimintaan ja tunteisiin, hän huomioi lapsen, katsoo minne vauva osoittaa, hymyilee ja on jatkuvassa positiivisessa vuorovaikutuksessa pienokaiseen. Sitten äiti kääntyy pois ja palaa katsekontaktiin lapsen kanssa ilmeettömänä. Vauvan kasvoilta on nopeasti huomattavissa negatiivisia tunteita kun hän yhä voimakkaammin yrittää saada äitinsä huomion itseensä. Vähitellen vauva muuttuu äänekkäämmäksi, ja yhä levottomammaksi. Ei kestä kuin muutama sekunti, kun vauva reagoi ilmeettömiin kasvoihin. Kun äiti palaa takaisin positiiviseen vuorovaikutukseen, on vauvan kasvoilla nähtävissä voimakas ilo ja hän ojentaa kätensä äitinsä kasvoja kohden.



Tämä video on loistava esimerkki siitä, miten tärkeää elekieli ja tunteiden, nimenomaan positiivisten tunteiden, ilmaiseminen vuorovaikutustilanteissa vauvan kanssa on. Lyhyessä ajassa vauva reagoi erittäin voimakkaasti.

Aiheesta on tehty myös muita tutkimuksia, joista olen kirjoittanutkin täällä blogill, esimerkiksi elekielen vaikutuksesta lapsen sanavaraston kehittymiseen. Jos vanhemmat käyttävät paljon elekieltä lapsensa kanssa, heille muodostuu parempi sanavarasto.

Elekielen ja tunteiden ilmaiseminen on erittäin tärkeää lapsen kehitykselle. Erityisesti positiiviset tunteet vahvistavat lapsen tasapainoista kehitystä. Lapsi matkii vanhempiaan jatkuvasti. Andrew N. Meltzoff on kehittänyt lapsen kehityksen "Like me" teorian, eli kuten minä teorian. Sen mukaan lapsi peilaa vanhempiaan ja oppii itsestään seuraamalla muiden reaktioita tekemisiinsä. Samalla hän saa vahvistusta siitä, että vanhemmat ovat kuten hän. Jos vanhemmat siis jatkuvasti antavat negatiivisia ärsykkeitä, on vauvan vaikea kehittyä positiiviseksi ja itsevarmaksi yksilöksi. Reaktiotvoivat persoonasta riippuen olla hyvin voimmakkaita ja lapsen kehittyminen voi tapahtua hyvin tasapainottomassa ympäristössä. Vanhempien, muiden perheenjäsenten ja pienten lasten hoitajien rooli lapsen sosiaalisuuden muokkaamisessa on suuri, vastasyntyneestä lähtien.

Toinen, hieman pidempi video löytyy YouTubesta http://www.youtube.com/watch?v=apzXGEbZht0

Kevään 2010 koulutussarjan ensimmäiset päivät varmistuneet

Järjestämme jälleen koulutuksia Ideaparkissa Lempäälässä. Tässä ohjelmaa:

Lie to Me! Valheen paljastuksen aakkoset, pe 7.5. klo 18-20

Työhaastattelu – vakuuta varmasti, ke 12.5. klo 18-20

Matkusta turvallisesti – vinkkejä matkailuun, su 16.5. klo 14-16

Jokaisen hinta on 25€/hlö. Ilmoittautumiset info@elekieli.com viimeistään viikkoa ennen kyseistä koulutusta. Viikkoa ennen koulutusta tehdyistä peruutuksista hyvitetään osallistumismaksu, tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista tai osallistumatta jättämisestä ei hyvitystä.

Lisätietoa joko info@elekieli.com tai http://www.elekieli.com/koulutukset.html

Pahimmat mokat työhaastattelussa

Tässä alati heikkenevässä työllisyystilanteessa työnhaku on todellista kilpailua. Kun on monta hakijaa ja kaikilla sama koulutus, miten erottua edukseen? Työhaastattelut, ensivaikutelma, esiintyminen ja valheiden paljastus sekä flirttailu ovat yksiä suosituimmista aiheista kehon kielessä. Olen jälleen menossa pitämään kurssia työnhakijoille. Mikä tahansa, millä saadaan hieman etua muihin nähden on tärkeää.

Löysin netistä listan 50 mokasta, joita ei parane tehdä työhaastattelussa. Jotkut niistä ovat aika huvittavia. Ensimmäisenä mieleen tulee kysymys: "Onko joku oikeasti tehnyt ton?" samalla kun pieni hymy karehtii huulilla. Mokat ovat tässä listassa englanniksi. Jos nuo välttää ja muistaa pitää positiivisen asenteen, niin sitten valinnassa onkin kysymys henkilökemioista sekä ansioista. Hyvällä asenteella taistelee samoista paikoista hieman kokeneempienkin kanssa. Koskaan ei tiedä, kokeneella voikin olla mätä asenne.

Mutta... sitä asennetta voi olla todella vaikea muuttaa, ainakin nopeasti. Positiivisuutta täytyy työstää, itsetuntoa kehittää ja kasvattaa ja omista saavutuksista nauttia. Haasta itsesi realistisesti, kun olet saavuttanut tavoitteesi, itsetuntosi kasvaa ja samalla toivottavasti positiivisuutesi. Mutta, nyt siihen listaan....

1. Arriving late.

2. Arriving too early.

3. Lighting up a cigarette, or smelling like a cigarette.

4. Bad-mouthing your last boss.

5. Lying about your skills/experience/knowledge.

6. Wearing the wrong (for this workplace!) clothes.

7. Forgetting the name of the person you're interviewing with.

8. Wearing a ton of perfume or aftershave.

9. Wearing sunglasses.

10. Wearing a Bluetooth earpiece.

11. Failing to research the employer in advance.

12. Failing to demonstrate enthusiasm.

13. Inquiring about benefits too soon.

14. Talking about salary requirements too soon.

15. Being unable to explain how your strengths and abilities apply to the job in question.

16. Failing to make a strong case for why you are the best person for this job.

17. Forgetting to bring a copy of your CV and/or portfolio.

18. Failing to remember what you wrote on your own CV.

19. Asking too many questions.

20. Asking no questions at all.

21. Being unprepared to answer the standard questions.

22. Failing to listen carefully to what the interviewer is saying.

23. Talking more than half the time.

24. Interrupting your interviewer.

25. Neglecting to match the communication style of your interviewer.

26. Yawning.

27. Slouching.

28. Bringing along a friend, or your mother.

29. Chewing gum, tobacco, your pen, your hair.

30. Laughing, giggling, whistling, humming, lip-smacking.

31. Saying "you know," "like," "I guess," and "um."

32. Name-dropping or bragging or sounding like a know-it-all.

33. Asking to use the bathroom.

34. Being falsely or exaggeratedly modest.

35. Shaking hands too weakly, or too firmly.

36. Failing to make eye contact (or making continuous eye contact).

37. Taking a seat before your interviewer does.

38. Becoming angry or defensive.

39. Complaining that you were kept waiting.

40. Complaining about anything!

41. Speaking rudely to the receptionist.

42. Letting your nervousness show.

43. Overexplaining why you lost your last job.

44. Being too familiar and jokey.

45. Sounding desperate.

46. Checking the time.

47. Oversharing.

48. Sounding rehearsed.

49. Leaving your mobile phone on.

50. Failing to ask for the job.

Listan on kehittänyt Karen Burns ja se julkaistiin Yahoo!n etusivulla jokin aika sitten.
Kuva http://www.backpocketcoo.com/blog/category/people/

Suku on pahin?!?!

Jälleen oman elämän petrimaljaan pläjähti uusi kokemus.

Mieheni piti "videokonferenssia" sukulaistensa kanssa tietokoneella. Toisessa päässä linjaa oli runsas edustus paikalla. Itsekin menin kameran eteen moikkaamaan heitä.

Näin ensimmäistä kertaa yhden useista serkuista. Nuori nainen vilkutti kameralle sen kiertäessä jokaisen kohdalla ja sanoi vain "Hei". Vastasin takaisin ja tunsin jo lievän innostuksen sisälläni, koska näin sukulaisen, jota en ole aiemmin tavannut. Toisesta päästä tullut innoton tervehdys ja kädenheilautus kuitenkin nopeasti laimensi oman innostuksen ja siirryin keskustelemaan vieressä istuvan toisen serkun kanssa, jonka olen tavannut ja joka oli huomattavasti innostuneempi keskustelemaan.

Mietin jälkeenpäin mieheni kanssa, miten joku voi olla niin innoton ja välinpitämätön. Jokaisella suvulla on salaisuuksia ja luurankoja kaapissa ja tästä johtuen kaikkien kanssa ei ole mukava olla tekemisissä. Ja toisten sukulaisten kanssa voi olla yksinkertaisesti mahdotonta tulla toimeen. Mutta mikä saa ihmisen niin innottomaksi ja välinpitämättömäksi tuntemattoman "sukulaisen" edessä? Kuitenkin kysymyksessä on perheen jäsen, vaikkakin avioliiton kautta.

Jälleen totesin, miten paljon pidän innostuneiden ja positiivisten henkilöiden seurasta. He saavat minutkin innostumaan ja täyteen energia. Innottomat tyypit vain imevät mehut muista. Suku saattaa joskus olla pahin mehujen imijä. Onko sellaisen sukulaisen kanssa pakko olla tekemisissä vain sen takia että jaetaan samoja sukujuuria? Vai tulisiko itsesuojeluvaiston herätä?

Sanotaan, että jos haluaa muuttaa omaa asennettaan, tulee ympärilleen haalia ihmisiä, jotka tukevat tätä asennemuutosta. Eli jos haluat muuttua positiivisemmaksi, hakeudu positiivisten henkilöiden seuraan. Kuka haluaa muuttua negatiiviseksi?

Kuva: http://www.haleyearhart.com/earhart/2006/12/26/family-portraits/

Osallistu testeihin

Alla olevan jutun yliopistolla on nettisivut, joilla voit tehdä monenlaisia kasvoihin liittyviä testejä. Testien suorittaminen edellyttää kirjautumista sivuille. Sivut löytyvät osoitteesta http://faceresearch.org

Sivusto on oikeastaan melkoisen addiktoiva, ainakin minulle. Monista testeistä saa myös henkilökohtaista palautetta. Ei mitään yksityiskohtaista, mutta saat tietää tuloksesi suhteessa keskimääräisiin tuloksiin. Niiden perusteella voit päätellä kuulutko enemmistöön vai vähemmistöön ja kuinka erilaisia mielipiteesi ovat muihin verrattuna.

Macho vai söpöläinen?

Miksi naiset eivät pidä miehekkäistä kasvoista?

Jo jonkin aikaa erityisesti länsimaissa seksikkäimpien miesten kärkijoukkoon on kuulunut moni hieman naisellisemman tai kauniimman näköinen mies. Miehekkäät kasvot ja voimakkaat piirteet ovat saaneet pitää perää. Tietysti makuasioissa on aina yhtä monta mielipidettä kuin on katsojaakin, mutta nyt tutkijat ovat löytäneet tässä yhteydessä jotain mielenkiintoista.

Internetissä olevalla sivustolla Aberdeenin yliopisto Skotlannista on mahdollistanut tutkimuksen naisten kasvonpiirteiden mieltymyksistä. Naiset ovat voineet kirjautua sivuille ja valinneet kahdesta kuvasta aina miellyttävämmän näköisen sekä arvioineet kummankin miellyttävyyden toisiinsa verrattuna. Näkymässä olevat kaksi kasvoa olivat hyvin samankaltaiset, lähes identtisen kaksosen näköiset, alla esimerkki.


Naisilla meni keskimäärin 10 minuuttia 20 kuvan arvioimiseen. Kaikki kerätty tieto koottiin yhteen ja näitä verrattiin jokaisen vastaajan kotimaahan ja Maailman terveysorganisaatiolta (WHO) saatuihin tietoihin kuolleisuudesta, eliniästä sekä tarttuvista taudeista. Näitä tietoja verratessaan tutkijat löysivät jotain erittäin mielenkiintoista. Maissa, joissa huono terveydenhuolto on erityisesti uhka selviytymiselle, naiset pitivät enemmän miehekkäistä kasvoista. Tutkijat pystyivät siis ennustamaan naisen mieltymyksen tämän kotimaan perusteella.

Tutkijoiden mukaan naiset, jotka olivat vähiten mieltyneitä miehekkäisiin kasvoihin olivat kotoisin maista, joissa terveydenhuolto toimii hyvin. Näitä maita olivat mm. Ruotsi, Suomi, Tanska ja Itävalta. Kaikkein vähiten miehekkäistä kasvoista pitivät Belgialaiset. Toisaalta taas naiset, jotka olivat eniten mieltyneitä miehekkäisiin kasvoihin, tulivat maista, joissa terveydenhuolto ei ole kovin hyvä, kuten Meksiko, Brasilia, Bulgaria ja Argentiina.

Lisää aiheesta ja kuva: http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704100604575145810050665030.html