Persoonallisuus ja eleet

Käytämme kehojamme viestimään tunteitamme ja ajatuksiamme. Voimme myös pyrkiä sen avulla salaamaan tiettyjä tunteita. Kyseiseen tilanteeseen soveltuvat tunnetilat tulevat esille eleissämme, ilmeissämme ja äänen käytössä. Esiintymisen alussa puhujasta voi näkyä selkeästi hermostuneisuus monien eleiden kautta. Monella nämä eleet voivat hävitä kokonaan tai ainakin vaimentua esityksen edetessä. Tunteidemme lisäksi kehomme viestit kertovat persoonallisuudestamme.

Esimerkiksi useat ulospäinsuuntautuneet henkilöt käyttävät enemmän käsiään puhuessaan. Kädet myös kaartuvat laajemmalle, kauemmas kehosta. Henkilö vaatii enemmän tilaan. Ujot ja arat päinvastoin tekevät pieniä eleitä ja vaativat paljon vähemmän tilaa. Esimerkiksi esiintymistilanteessa näiden kahden tavan välillä on hyvä löytää tastapaino. Jos esiintyessä pitää kyynärpäät vartalon vieressä (ei kuitenkaan rutistaen ja lihaksia jännittäen) ekstrovertti voi pienentää liian suuria käsien liikkeitä ja introvertti alkaa harjoittelemaan käsien siirtämistä hieman kauemmaksi vartalosta. Tämä "kyynärpäät vartalon vieressä" sääntö soveltuu suurimpaan osaan esiintymistilanteista ja antaa sinusta rauhallisen ja itsevarman kuvan. Jos kätesi heiluvat miten ja mihin sattuu, näytät epävarmalle ja hermostuneelle. Jos kätesi eivät liiku mihinkään, näytät jälleen epävarmalle ja hermostuneelle. Kuulijat miettivät, kannattaako sanojasi uskoa. Toinen sääntö on pitää kädet lantion yläpuolella ja aina pään alapuolella. Käsien ei tulisi siis kovin paljon koskea päähän tai nousta sitä korkeammalle puhetta tahdittaessa. Eri asia on tietysti jos sinun tulee demonstroida jotain, joka vaatii käsien nostamista korkealle. Mitä lyhyempi esitys, sen tarkemmin käsien käyttöä tulisi valvoa. 30 pään raapaisua tai nenän pyyhkäisyä viiden minuutin puheen aikana näyttää pahalta. Sama määrä raapaisuja kahden päivän seminaaria pidettäessä ei enää näytäkään niin pahalta. En tarkoita tällä, että kaikkien tulisi näyttää samalta. En missään tapauksessa! Se olisi aivan kamalaa. Ekstrovertti voi käyttää käsiään aina enemmän missä tahansa tilanteessa kuin introvertti. Vartalomme koordinaatiokyky ja rytmitaju voi tulla myös esille elehtimisessä käsillä ja jalkojen askelluksessa. Erityisesti tämä tulee esille kun taustalla vaikuttaa pieni hermostuneisuus.

Vertaan usein ihmisiä eläimiin. Joidenkin henkilöiden käyttäytymisestä tulee heti mieleen joku eläin. Olen tämän tavan oppinut joskus lapsuudessa, en edes muista keneltä tai milloin. Koko ikäni olen sitä kuitenkin tehnyt. Ehkäpä tämä on jokin lapsuudessa opittu luokittelutapa, jonka avulla laitan eri persoonallisuuksia/tyyppejä eri kategorioihin. Seurasin juuri erään elekieligurun luentoa videolta. Hänestä tuli mieleen jokin jyrsijä, jänis tai orava. Selkeästi ekstrovertti, mutta vartalon koordinaatiokyky ei ollut kovin sulavaa. Mutta häntä on viihdyttävä katsoa ja kuunnella. Hänen persoonallisuutensa ja tapansa liikkua tulee hyvin esiin hänen kehostaan. Aivan kuin oppisin tuntemaan hänet henkilökohtaisesti samalla kun hän esiintyy. Tämä on minusta aina bonus. Kuulijana haluan jossain määrin oppia tuntemaan puhujan persoonaa tämän tavasta esiintyä. Pöntön takaa virallisesti pidetyt puheet ovat usein niin tylsiä, vaikka aihe olisi kiinnostava. Pönttö piilottaa puhujan sekä persoonallisuuden ja tekee esityksestä niin helposti monotonisen.


Eleet vaikuttavat myös oppimiseen. Lapset, joiden vanhemmat käyttävät ja rohkaisevat runsaaseen elehtimiseen käsillä sekä ilmeillä, oppivat laajemman sanavaraston sekä kommunikoimaan tehokkaammin kuin lapset, joiden vanhemmat käyttävät vähän eleitä. Kun olemme lapsia, meillä ei ole kovin laaja sanavarasto, joten käytämme paljon enemmän suuria eleitä viestimään sanomaamme. Sanavaraston laajetessa eleet pienenevät, mutta eivät välttämättä vähene. Opimme vain hallitsemaan kehojamme ja eleitämme paremmin. Tehokkaaseen kommunikointiin tarvitsemme molempia, sekä verbaalisia kykyjä että elekieltä. Ulospäinsuuntautuneille tämä ei ole usein ongelma, mutta introvertti saattaa kokea, ettei häntä kuunnella tai ettei hänen viestiään pidetä tärkeänä tai ymmärretä.

Emme pysty muuttamaan persoonallisuutemme tiettyjä piirteitä kovinkaan paljon enää aikuisena. Ne ovat melko pysyviä ja yksi näistä piirteistä on juuri introvertti/ekstrovertti. Voimme kuitenkin tietoisesti vähitellen harjoitella viestimään kehojemme avulla vakuuttavammin. Eli joko hallitsemalla suuria eleitä tai suurentamalla vaatimattomia. Muutos ei tapahdu yhdessä päivässä eikä muutamassa viikossakaan. Se tapahtuu vähitellen pitkän ajan kuluessa. Mutta tällainen hidas muutos onkin hyvä. Läheistemme sekä työkaveriemme on helpompi hyväksyä hidas muutos. Nopea näyttää usein tekaistulle ja moni odottaakin, milloin henkilö repsahtaa. Aivan kuten laihduttamisen kanssa. Hidas muutos muodostuu myös vähitellen pysyväksi osaksi käyttäytymistämme, se muuttuu elämäntavaksi.

Kuva: http://www.geekologie.com/2009/04/23/human%20cloning.jpg

Radio Moreeni netissä

Tämän viikon elekielijuttu tulee siis ulos Radio Moreenista, torstaina 11.11. klo 16-17 välillä. Jos ei asema radiovastaanottimesta kuulu, voi lähetystä kuunnella kaikkialla Suomessa netistä. Alla suora linkki nettikuuntelusivuille:

http://www.uta.fi/media/suora/moreeni/simulcast.html

Jos se ei toimi, mene sivuille http://moreeni.uta.fi/ ja sieltä valkkaa oikeasta sivun laidasta "Internetlähetys". Sivun pitäisi aueta selaimeen. Yritän saada jutun nauhoitettua ja laitan sen tänne nettiin kuunneltavaksi.

Elekielestä Radio Moreenissa

Minua haastateltiin tänään Radio Moreeniin (98.4 MHz, kaapelissa 101.5) elekieleen liittyen. Juttu tulee ulos ke 10.11. tai to 11.11. klo 16-17 välisenä aikana Verstaassa. Kannattaa olla siis kuulolla!

Joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu

Haluan käsitellä kahta aihetta, jotka kyllä linkittyvät toisiinsa. Nimittäin negatiivisia tunteita ja nimenomaan vihaa, sekä toisen tunteiden peilaamista.

Otsikon lausahdus "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu" on Raamatusta. En ole sitä koskaan oikein ymmärtänyt. Eihän jokainen sotilas, henkivartija tai muu, joka joutuu väkivallan kanssa tekemisiin työkseen kuole väkivallan seurauksena. Ei jokainen sotilas kaadu sodassa tai myöhemmin kotiutuneena väkivaltaisen teon kautta. Mutta totta on, että todennäköisyys kuolemalle työtehtävissä on huomattavasti korkeampi kuin "tavallisilla" ihmisillä "tavallisissa" töissä.

Eräänä päivänä keskustelimme vihasta, vihanhallinnasta sekä katkeroitumisesta ja muista negatiivisista tunteista. Tuo lausahdus tuli mieleeni ja ajattelin, että ehkä se ei tarkoitakaan kirjaimellisesti sitä, mitä olin sen kuvitellut tarkoittavan, eli kuolemaa. Ehkäpä se tarkoittaa, että eläessään väkivallan täyttämää elämää, moni kokee paljon negatiivisia tunteita, vihaa ja raivoa, ja lopulta henkilö "hukkuu" näihin tunteisiin. Huomaamattaan hän kehonsa viestien ja reaktioiden kautta viestittää agressiivisuuttaan lähipiirilleen sekä muissa kanssakäymisissä. Sen näkevät peilaavat huomaamattaan taas agressiivisuutta takaisin. Onhan totta, että vihaista henkilöä on vaikea taltuttaa olemalla itse vihainen vastaan. Näin viha ja agressiivisuus ruokkii itse itseään ja vähitellen muuttuu kuluttavaksi voimaksi henkilön sisällä.

Ne, jotka kokevat vihaa ja joutuvat tekemään rajusti töitä pitääkseen sen kurissa tietävät miten kuluttava tunne se on. Vihan täyttämään mieleen on vaikeampaa saada positiivisia ajatuksia ja ajatusmalleja. Henkilö mieluummin epäilee ja suhtautuu kyynisesti muihin ihmisiin ja asioihin. Toki heistä voi löytyä positiivisuutta. Ja monesti löytyykin runsain määrin vihaisuutta hallitsemaan.

En tässä yhteydessä yritä sanoa, että nykypäivän soturit olisivat vihaisempia kuin muut. Vihantunteita ja turhautumista kokevat myös monet "tavallisissa" töissä olevat.

Laajentamalla kuitenkin tuon Raamatun lauseen merkitystä, se ei enää koskenutkaan mielessäni pelkästään sotureita, vaan meitä jokaista, jotka taistelemme negatiivisten tunteiden kanssa. Haluamme päästä eroon masennuksesta, vihasta, raivosta ja turhautumisesta sekä katkeruudesta, sillä ne hitaasti mutta varmasti tappavat elämänhalun ja ilon sielustamme ja sydämestämme. Voimme siis kirjaimellisesti kuolla väkivaltaisesti, mutta voimme myös hitaasti kiduttaen tappaa itsemme sisältä käsin hautomalla negatiivisia tunteita ja ajatuksia mielessämme.

Ovatko naiset miehiä tunteellisempia?

Olemme varmasti kaikki kuulleet jossain vaiheessa, kuinka tunteelliseksi jotakuta naista on kutsuttu. Harvemmin kuulemme samaa miehestä. Mutta ovatko naiset oikeasti miehiä tunteellisempia? Ja miten tunteellisuutta oikein voitaisiin mitata?

Sukupuolten välillä on eroja tunteiden ilmaisussa. Sukupuolten välillä on myös eroa tunteiden kokemisessa, tai paremminkin, millä tavalla toinen sukupuoli kokee jonkin tilanteen ja minkälaisilla tunteilla hän siihen reagoi. Miesten ja naisten väliset erot tunteiden ilmaisussa näkyvät ehkäpä parhaiten tunteellisessa reaktiivisuudessa, kognitioissa, ilmaisukyvyssä sekä tunnetyössä.

Tunteellinen reaktiivisuus
Tunteellinen reaktiivisuus tarkoittaa herkkyyttä reagoida tunteellisesti johonkin tilanteeseen. Miehet ovat reaktiivisempia agressiivisessa tilanteessa. Miehet myös yleensä harjoittelevat agressiiviseen tilanteeseen liittyviä vastauksia enemmän, kuten "Mun ei tartte sietää tätä". Esimerkiksi pariskunnan tapellessa miehen verenpaine ja sydämen syke nousee nopeasti ja siksi hän saattaa reagoida voimakkaammin kuin nainen. Riidan jälkeen nainen taas helpommin pohtii asiaa silti pitkään tuntien masentuneisuutta ja surua, kun miehen tunteet ovat jo laantuneet.

Kognitio
Tarkoittaako nainen koskettaessaan miehen käsivartta hellyyttä, kiintymystä vaiko seksuaalista kiinnostusta? Vastaus riippuu kognitioistamme. Pariskunnan kesken nainen saattaa suuttua enemmän jos kokee miehen jättävän hänet tai tärkeän asian huomiotta, esimerkiksi hääpäivän. Mies taas suuttuu helpommin jos jokin vahingoittaa omaisuutta. Kun toinen suuttuu asiasta, joka on toiselle merkityksettömämpi, saattaa suuttumus vaikuttaa liialliselta tunteenpurkaukselta ja tulkitsemme käytöksen tunteellisempana.

Ilmaisukyky
Yksi asia, joka vaikuttaa tunteellisuuden käsitteeseen on tunteiden ilmaisukyky. Yleisesti ottaen naiset ovat halukkaampia ilmaisemaan tunteitaan ja puhumaan niistä. Naiset saattavat helpommin itkeä ja ilmaista heikkoutta osoittavia tunteita, kun taas miehet saattavat vain ilmaista vihaisuutta avoimesti. Ilmaisukykyyn vaikuttaa erittäin paljon kulttuuri, jossa kasvamme. Kulttuuri muokkaa käsityksiämme siitä, mikä on soveliasta ilmaisua kenellekin ja missä tilanteessa.

Tunnetyö
Tunnetyö tarkoittaa tilanteita, joissa meidän pitää esittää jotain tunnetta, jota emme tunne. Työelämässä tämä tulee esille erityisesti asiakaspalvelutyössä. Tällöin sukupuolten välisissä vaatimuksissa ei ole eroa. Sekä miehiltä että naisilta odotetaan yhtä mukavaa hymyä lentoemäntänä tai stuerttina.

Kummatkin sukupuolet siis tuntevat samanlaisia tunteita. Erot johtuvat siitä, miten ne tulevat esille. Jo lapsuudesta asti tytöt jakavat tunteet toistensa kanssa ja tästä johtuen heidän suhteensa tapahtuu usein "kasvokkain" kun taas pojat jakavat ystävänsä kanssa aktiviteetteja ja näin ollen ystävyys on enemmän "rinnakkain" tapahtuvaa.

Kuvat: http://www.jupiterimages.com/Image/royaltyFree/57567213 ja http://www.telegraph.co.uk/education/3355939/Gender-gap-most-girls-just-want-to-have-fun.html

Tunteiden näyttäminen

Tunteet paljastuvat eleiden ja ilmeiden kautta. Äänensävy ja -paino kertovat myös tunnetilastamme, kuten vartalon asento, ilmeet ja katsekontakti. Tutkijoiden mukaan meillä kaikilla on universaaleja tunteita, joita ilmaisemme samanlaisilla ilmeillä. Näitä tunteita ovat suru, viha, ilo, inho, halveksunta, pelko ja yllättyneisyys. Näitä tunteita kutsutaan primaaritunteiksi. Myös ylpeys lisätään joskus tähän listaan ja eräiden tutkijoiden mukaan se on myös universaali tunne.

Vain näillä kahdeksalla tunteella on niihin liittyvä kasvojen ilme, jonka jokainen tunnistaa toisesta. Tunnistamme ne sellaistenkin henkilöiden kasvoilta, jotka eivät ole osa kulttuuriamme tai rotuamme. Esimerkiksi eräiden eristyksissä olleiden heimojen jäsenet tunnistivat tunteet myös valkoihoisten ihmisten kasvoilta, vaikka eivät olleetkaan altistuneet länsimaiselle kulttuurillemme, elokuville tai valokuville. Jokaisessa kulttuurissa surulliset kasvot johtuvat jostain menetyksestä, pelko seuraa uhkaa hengelle tai terveydelle ja niin edelleen.

Kuitenkin on olemassa kirjo erilaisia tunteita, jotka tunnistamme toisen henkilön kasvoilta ja kehon kielestä. Näitä ovat esimerkiksi rakkaus, hämmentyminen, häpeä ja hermostuneisuus, mutta näille ei ole olemassa omia kasvojen ilmeitä. Kulttuurista huolimatta kuvaamme kuitenkin tunteiden aiheuttamia reaktioita kehossamme samoin sanoin. Koemme siis tunteet samalla tavalla; punastumme, sydämen lyönnit tihenevät jne.

Kulttuuri vaikuttaa siihen, minkälaisia tunteita pidetään tärkeinä sekä miten ja missä niitä on soveliasta ilmaista tai olla ilmaisematta. Kun useissa Euroopan maissa tehdään liiketoimintaa vakavalla naamalla, Yhdysvalloissa on totuttu hymyilemään enemmän. Kun sitten eurooppalainen ja yhdysvaltalainen liikemies tapaa, kummankin tulkinnat tilanteesta ovat erilaiset. Yhdysvaltalaisen mielestä hymyilemätön liikemies on etäinen ja kylmä, kun taas eurooppalaisen mielestä hymyily voi merkitä sitä, ettei tilannetta oteta tarpeeksi vakavasti.

Tällaiset pienet erot kulttuureissa eivät välttämättä merkitse menetettyä sopimusta tai suurta loukkausta, mutta niiden ymmärtäminen voi helpottaa tilannetta sekä myös omaa oloa. Kun ymmärrämme käyttäytymisen syitä, on helpompaa edetä yhteistyöhengessä.

Lapset oppivat jo varhain, tytöt aikaisemmin kuin pojat, peittämään omia tunteitaan. Esimerkiksi saadessaan lahjan, josta ei pidä, jo 6-vuotias tyttö voi osata hymyillä, vaikkei hymyilyttäisi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että teeskennellessämme jotain tunnetta samat lihakset eivät aktivoidu kuin aitoa tunnetilaa ilmaistessa. Tästä huolimatta voimme vaikuttaa omiin tunnetiloihimme. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että vaikka pakotamme itsemme hymyilemään, muuttuvat reaktiomme ja ajatuksemme siitäkin huolimatta positiivisemmiksi näkemäämme tai lukemaamme asiaa kohtaan. Meidän ei siis tarvitse tuntea iloa. Hymyilemällä voimme aiheuttaa itsessämme positiivisia tunteita.

Yhdysvalloissa naisten oletetaan hymyilevän enemmän. Jos työyhteisössä nainen ei hymyile, työkaverit muodostavat nopeasti negatiivisen mielipiteen henkilöstä. Huomasin tämän itse ollessani Yhdysvalloissa. Siellä tapaa paljon enemmän hymyjä. Tämä vaikutti ainakin minuun positiivisesti. Koin matkani erittäin positiiviseksi kokemukseksi, parhaaksi matkaksi tähän mennessä. Ehkäpä tässä toimi mielialan tartuttaminen "mood contagion", ilmiö, jossa toisen mieliala siirtyy peilisolujen vaikutuksesta toiseen henkilöön. Olen painanut merkille, että täällä Suomessa tapaa melko vähän hymyjä vaikkapa shoppailureissulla. Hymy irtoaa usein vasta kun aloittaa keskustelun asiakaspalvelijan kanssa. Miksei voisi hymyillä jo valmiiksi?

Kuva: http://webmasteer.com/dentist/

Kouluväkivallasta ja sitä ehkäisevästä työstä

Luin Opettaja -lehden numeron 37 juttua "Nuorten hätähuutoihin reagoitava". Juttu on luettavissa eLehdestä osoitteesta
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2010_37/page52.htm

Lyhyt artikkeli sisältää paljon asiaa aiheesta ja pyrkii myös herättelemään ennaltaehkäisytoimiin. Nyt kun Jokelasta ja Kauhajoesta on jo kulunut jonkin aikaa on helppo tuudittautua turvallisuudentunteeseen ja unohtaa mahdollisuus seuraavaan tragediaan. Meidän on niin paljon helpompi ajatella mukavia asioita, kuin miettiä mahdollisia uhkakuvia. Artikkeli tuo esille monia asioita, joita käsitellään myös tänä syksynä julkaistavassa kirjassani kouluväkivallasta sekä kouluammuskelijoista. Ketä tämä aihe kiinnostaa, kannattaa lukea tuo juttu.

Flirttailu tekee hyvää mielelle ja keholle!

Erilaisia flirttailusignaaleja on meillä ihmisillä kymmeniä, tiedemiesten mukaan niitä on 52. Mutta flirttailu on kuitenkin jossain määrin taitolaji, joissa toiset ovat luontaisia mestareita, toisten tulee opetella ja harjoitella. Kumpikaan ei ole toistaan parempi tai huonompi, pääasiahan on se, että flirttailu tuottaa toivotut tulokset. Ja toivotut tulokset taas riippuvat yksilöstä.

Hyvä itsetunto vaikuttaa flirttailussa. Se luo itsevarmuutta sekä realismia. Hyvä itsetunto perustuu realistisiin odotuksiin sekä saavutuksiin, ei pelkän "hyvän olon" tuntemiseen itsestä. Näin ollen se auttaa myös flirttailussa, kuten muussakin kommunikoinnissa. Se antaa rohkeutta olla oma itsensä ja käyttää kehoaan viestivälineenä.

Laura Schaeferin mukaan flirttailu on myös hyväksi terveydelle. Tutkimusten mukaan flirtti nostaa valkosolujen määrää kehossa ja näin parantaa vastustuskykyä ja parantaa terveyttä!

Tutkimusten mukaan miehet usein tulkitsevat ystävällisen käyttäytymisen flirttailuksi. Miehet ovat siis askelen edellä polulla, jolla molemmat eivät kävele. Jos tämä on ongelma naiselle, kannattaa muuttaa käytöstä asiallisemmaksi. Erityisesti työelämässä, jossa jokainen haluaa yleensä tulla vakavastiotetuksi, liika ystävällisyys ei välttämättä palkitse. Liian ystävällisyyden määritelmä riippuu yksilöstä, mutta jos saat jatkuvasti huomiota, jota et halua, kannattaa miettiä hymyiletkö ja naurahteletko/kikatatko liikaa henkilön seurassa, tai onko käytöksessäsi tai pukeutumisessasi jotain muuta, joka voisi provosoida flirttailevaa käytöstä.

Kaikkein yleisin flirttailuele on ns. "hair-flick", suomeksi se voisi olla esimerkiksi niskan nakkaaminen, jossa hiukset siirretään kasvoilta tai harteilta taaksepäin heilauttamalla päätä. Sama voidaan tehdä myös kevyesti kädellä. Sekä lyhyt- että pitkähiuksiset naiset tekevät tätä vaikka hiukset eivät edes olisi tiellä.

Monet flirttailueleet ovat universaaleja, eli samoja kaikkialla maailmassa. Hiusten heilauttaminen taaksepäin, sivusilmällä katsominen, pidennetty katsekontakti sekä kikattaminen ovat kaikkialla flirttailun merkkejä.

Kuva: http://picsicio.us/image/2d9cbbc8/

Muistitekniikka aikuisille ja lapsille

Tänään onkin päivä, jolloin törmään syystä tai toisesta loistaviin juttuihin, ehkä hieman sivussa kehon kielestä, mutta liitoksissa käyttäytymiseen. Kehon kielen merkitys kommunikoinnissa on suuri, sillä suuri osa meistä on hyvin visuaalisia. Saatamme muistaa paljon paremmin mitä olemme nähneet tarkkoja yksityiskohtia myöten, mutta muistikuvat siitä mitä kuulimme ovat paljon heikommat. Visualisointi onkin todella hyvä muistitekniikka, ja toimii esimerkiksi valmisteltaessa puhetta. Kursseillani esiintymisestä puhuttaessa opetan useita visualisointiin liittyviä muistitekniikoita. Sillä esiintymisessä hermostuneisuus siitä, muistammeko mitä meidän piti sanoa on usein se kamalin ja kammottavin asia. Mutta, tämä muistisääntö, minkä tänään opin on liian hauska, etteikö sitä voisi laittaa eteenpäin. Aloitetaan...

Ensimmäiseksi kirjoita muististasi ylös planeetat järjestyksessä Auringosta poispäin.
Minulla ei ollut hajuakaan mistä edes aloittaa. En edes muistanut kuinka monta planeettaa pitäisi kirjoittaa saatikaan sitten kaikkien nimiä.

Nyt päästään muistisääntöön.

Ensimmäiseksi kuvittele lämpömittari. Siellä on elohopeaa. Kun lämpö nousee, elohopea laajenee. Elohopea on englanniksi mercury, siitä ensimmäinen planeetta Merkurius. Elohopea räjähtää kuumuudesta ja läiskyy kauneimman naisen päälle, jonka olet koskaan nähnyt. Kuvittele tämä kaunis nainen, nyt meillä on Venus. Venus ottaa osan elohopeasta ja heittää sen puutarhaan, joka saa maan lentämään ympäriinsä. Seuraava planeetta on Maa. Lentävä maa osuu naapurin lauta-aitaan aiheuttaen kovan metelin. Raivosta punainen naapuri tulee aidan luokse. Mikä on punainen planeetta? Mars. Naapurin aiheuttaman metelin johdosta korttelin kookkain kaveri astelee paikalle. Suurin planeetta on Jupiter. Hänellä on yllään kirkkaan valkoinen t-paita, jossa on loistavan auringon kuva, aurinko englanniksi on SUN. Seuraavat planeetat ovat Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kookkaan naapurin jaloissa räksyttää pieni koira, Pluto.



Visualisioi tarina mielessäsi ja näin sinulla on kaikki planeetat järjestyksessä muistissasi: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto.

Käy läpi planeetat ilman muistisääntöä, seuraavaksi huomaat, että osaat luetella ne myös päinvastaisessa järjestyksessä. Etkä tule unohtamaan tätä kovin nopeasti. Kokeile seuraavan kerran vaikka iltaa istuessa. Lyö vetoa kavereiden kanssa ja voit voittaa itsellesi ilmaiset juomat illaksi!

Kuva: http://picsicio.us/keyword/the%20planets%20in%20space/

Naisille: 8 virhettä, mitä saatat tehdä kauneudenhoidossa

Luin Yahoon Shinestä kahdeksasta virheestä, joita me naiset saatamme tehdä joskus tai jatkuvasti kauneudenhoitoomme liittyen. Luen paljon kauneudenhoitoon liittyviä juttuja, sillä ulkonäöllä on merkitystä ensivaikutelman luomisessa sekä siinä, miten hyvältä tunnemme olomme omassa nahassamme. Tämä hyvä tai huono olo itsestämme heijastuu asenteisiimme, tunteisiimme ja ajatuksiimme ja näin ollen myös kehojemme viesteihin.

Olen lukenut useita vastaavanlaisia "virheraportteja", mutta tässä oli jotain uutta, ja siksi haluan kirjoittaa ne tänne blogille sekä lisätä muutaman oman kotikonstin, millä olen taistellut väsynyttä lookkia vastaan. Alkuperäisen jutun voi lukea englanniksi klikkaamalla tästä.

1. Nukahdat meikit naamalla
Yön aikana ihon pitäisi uudistua, mutta meikki naamassa nukahtaessa iho ei sitä voikaan tehdä yhtä tehokkaasti. Päivän aikana kasvoille kertynyt rasva ja lika lilluu iholla. Täytyy tunnustaa, joskus on tullut tämä virhe tehtyä...

2. Nukut aina sama puoli kasvoista tyynyllä
Voimme kontrolloida jonkin verran sitä, millä kyljellä nukumme. Mutta jos jatkuvasti nukut sama puoli kasvoista tyynyä vasten, tämä voi muodostaa hienoja ryppyjä ihoon, jotka muuttuvat pysyviksi ajan kuluessa. Ryppyjä vastaan voi taistella käyttämällä pehmeää tyynyä, tai yhdessä normaalin tyynyn kanssa kuunsirpin mallista tyynyä, joka oman tyynyn päällä estää kasvojen jatkuvan kontaktin tyynyyn. Näin vain kasvojesi ulkoreunat nojaavat tyynyyn.

3. Peset liian kuumalla vedellä kasvosi
Kasvojen peseminen liian kuumalla vedellä voi rikkoa kapillaareja, jotka ovat ohuita ja joustavaseinäisiä. Tasapainon takia pese kasvosi kädenlämpöisellä tai haalealla vedellä.

4. Silmien hankaaminen
Silmien ympärillä oleva iho on erityisen herkkä. Se ei tuota rasvaa, joten se ei kosteuta itseään. Jatkuva silmänympäristön hankaaminen voi aiheuttaa pysyviä ryppyjä ja ihon löystymistä. Mitä enemmän hankaat, sitä enemmän iho venyy. Välttääksesi ryppyjä ja venymistä, käytä kosteusvoidetta silmänympäristössä. Mitä kuivempi iho, sen helpommin ryppyjä tulee näkyville. Piilareiden käyttäminen on erityinen riski. Käytä silmän avaamiseen neljättä ja viidettä sormea (oletan, että ne ovat pikkurilli ja nimetön), koska ne ovat heikoimmat sormet. Näin voit välttää liian agressiivisen silmäluomien vedon. Ja vältä silmien hankaamista.

5. Peset kasvosi ennen hiusten pesua
Hiuksille tarkoitetut pesuaineet ja erityisesti hoitoaineet voivat olla täynnä öljyjä. Erityisesti erilaiset hoitonaamiot. Huudellessasi niitä pois, nämä öljyt valuvat ja kulkeutuvat kasvojen huokosiin ja voivat tukkia ne, erityisesti hiusrajassa. Muista siis huuhdella tai pestä kasvosi huolellisesti hoitoaineiden jälkeen.

6. Käytät liikaa kasvorasvaa
Kasvojen kosteutus on tärkeää, erityisesti täällä Suomessa kuivina ja kylminä talvina, mutta liika kosteusvoide voi vain tukkia ihohuokoset. Iho ei kykene imemään kaikkea rasvaa, vaan se jää kerrokseksi ihon päälle. Iho ei pääse hengittämään. Joskus tämä voi johtaa ihon kuivuuteen. Käytä siis voiteita säästeliäästi, kolikon kokoinen määrä riittää suojaamaan.

7. Pillin läpi juominen
Lapsuudessa pillin läpi juominen oli kaikkein kivoin tapa juoda melkein mitä tahansa. Mutta jatkuva huulten rutistaminen voi aiheuttaa ennenaikaisia ryppyjä. Tämä pätee muihinkin piintyneisiin tapoihin; toiset rypistelevät huuliaan vaikkeivat käytä koskaan pilliä. Jätä pilli siis sivuun ainakin suurimmaksi osaksi ajasta ja pyri eroon pahoista huulten kiristely- ja rutistelutavoista.

Lapsena vanhemmat sanoivat kun irvisteltiin, että pian naama jää tuohon asentoon jos sitä ei lopeta. Ehkä hieman äärimmäisyyksiin viety kommentti, mutta erilaiset kasvojen ilmeet alkavat vuosien saatossa näkyä kasvoiltamme. Näemme rypyistä ja juonteista, kuka nauraa paljon ja kenellä on usein suupielet alhaalla. Myös itkuisuus ja stressi alkavat vähitellen näkymään kasvojen juonteissa. Kasvot ovat merkittävä osa ensivaikutelman luomista ja jos vaistomaisesti hakeudumme positiivisten ja mielestämme kauniiden ihmisten seuraan, kannattaa pitää huolta siitä, miltä kasvot näyttävät. Käännetään siis negatiivisuus positiivisuudeksi ja eliminoidaan elämästä mahdollisimman monia stressitekijöitä. Vanheneminen on luonnollista ja myös monen kohdalla kaunista, annetaan siis mahdollisuus positiiviselle muutokselle piirteissämme.

8. Kireän poninhännän käyttäminen
Vaikka kireä poninhäntä onkin kaunis kampaus, sen käyttäminen jatkuvasti voi aiheuttaa ennenaikaista hiustenlähtöä. Jos poninhännän käyttäminen lopetetaan ajoissa, voidaan hiustenlähtö vielä korjata ja hiukset alkavat kasvamaan takaisin. Sen sijaan, että joka päivä pitäisit hiuksia korkealla ja kireällä poninhännällä, kokeille välillä hieman löysempää poninhäntää takaraivolla tai niskassa, jätä hiukset auki tai kiinnitä niistä vain osa ylös.

Minulla on paksut hiukset ja kun ne olivat pitkät ja jouduin työn takia pitämään niitä kiinni joka päivä, aiheutti se jatkuvia päänsärkyjä. Särky katosi saman tien kun töiden jälkeen avasin hiukseni ja annoin niiden hulmuta vapaana polkiessani kotiin.

Tässä olivat Shinen vinkit. Lisäksi muutama omia kasvojenhoitovinkkejä, joilla olen saanut välittömästi takaisin kuulaan ja kirkkaan ihonvärin sekä rauhoittanut herkkää ihoani. Aspiriininaamion ohje löytyy "alkuperäisenä" YouTubesta, nimeä klikkaamalla pääset katsomaan videota.

Jugurtti-sitruunanaamio
Sekoita pieni määrä maustamatonta jugurttia ja sitruunan mehua. Levitä puhdistetuille kasvoille ja anna vaikuttaa noin 15 minuuttia. Pese haalealla vedellä ja levitä kasvovoide kasvoille. Naamio kosteuttaa ja kirkastaa kasvojen ihon väriä jo yhden käyttökerran jälkeen. Naamio rauhoittaa myös punotusta sekä tukkeutuneita ihohuokosia.

Aspiriini-hunajanaamio
Noin kerran viikossa käytän naamiota Aspiriinista ja hunajasta. Aspiriinin kanssa tulee muistaa, että se poistaa ihon UV-suojaa, joten sitä käyttäessä kannattaa käyttää UVA ja UVB suojan tarjoavia kasvovoiteita, erityisesti kesällä ja kevättalvella.
Sulata kolme aspiriinitablettia teelusikallisessa vettä (kalvopäällysteiset tabletit sulavat todella hitaasti ja kalvo täytyy kuoria käsin pois, käytä siis päällystämättömiä). Sitten sekoita joukkoon noin ruokalusikallinen hunajaa. Sekoita ja hiero kevyesti kasvoille. Aspiriinirakeet kuorivat samalla ihoa. Annan olla iholla noin 15 minuuttia, pese haalealla vedella ja levitä iholle kosteusvoidetta. Hunaja kosteuttaa ja aspiriini taistelee tulehduksia vastaan. Tätä naamiota ei kannata käyttää useita kertoja viikossa. Kerran viikossa tai joka toinen viikko riittää. Myös tämä naamio kirkastaa ihon väriä ja huomaat, että Aspiriini aiheuttaa iholla hienoisen kihelmöinnin naamion jälkeen.

Nämä kaksi naamiota ovat toimineet ainakin omaan ihooni loistavasti. Ne vaativat hieman enemmän työtä kuin valmiiksi tuubista puristettavat naamiot, mutta niissä on vähemmän ylimääräisiä kemikaaleja tai herkkää ihoa ärsyttäviä aineita. Erityisesti tuo jugurtti-sitruunanaamio toimii väsyneen ihon kuulauttajana, sillä sitä voit käyttää niin usein kun haluat.

Tavoite saavutettu! Maraton juostu!

Pitkä aika siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut. Kiirettä on pitänyt nyt loppukesästä ja alkusyksystä ja valmistautumista vuodenvaihteessa tekemääni lupaukseen itselleni: Juoksen tänä kesänä maratonin. Mieheni minut siihen yllytti, itselle ei olisi tullut mieleenkään, että kestäisin juosta 42,195 kilometriä. Tammikuussa ostin itselleni lenkkarit, ensimmäisen kerran yli 15 vuoden jälkeen. Juossutkin olin viimeksi joskus teini-ikäisenä, joten jännittävää oli aloittaa treenaaminen talvipakkasilla. Mutta, hullua ei tarvitse kauaa houkutella ja niin harjoittelu vain vähitellen eteni.

Alkuvaiheen suunnitelmana oli juosta Helsinki City Marathonissa elokuun alussa, mutta oikeaan jalkaan tullut rasitusvamma esti osallistumisen. Onneksi täällä Suomessa harrastetaan maratoonailua muuallakin, ja aktiivisesti. Löysin Maisematiemaratonin netistä ja päätin osallistua sille. 11.9.2010 matka suuntautui kohti Huittisia ja kisakansliaa. Koko matkan ajan vähän hirvitti, sillä keli oli viileä ja satoi. Koko edellisen viikon oli ollut lämmintä ja kaunista, nyt H-hetkeä ennen sää muuttui inhottavaksi. Tiedän miltä tuntuu juosta monta tuntia märkänä noin 10 asteen lämpötilassa. Mutta onneksi lähdön koittaessa sateet loppuivat ja maraton saatiin juosta mukavassa, noin 14 asteen lämmössä taivaan ollessa pilvinen. Viimeisillä kilometreillä aurinkokin alkoi pilkistellä, se tuntui jopa tukahduttavan kuumalle. Ehkä siksi, että olin jo matkasta niin väsynyt.

Maraton kulkee Urjalan Valajärveltä Punkalaitumen kautta Huittisiin, pikkaisen rapiat 42 kilometriä upeissa maalaismaisemissa ja ihanien paikallisten kannustamana. Osittain taisimme juosta myös Taikayöntietä. Niissä maisemissa kuitenkin koko ajan oltiin reitin varrella.

Lähdössä sykkeeni oli jännityksestä jo korkealla ja adrenaliini virtasi. Jalan rasitusvamma pelotti, enkä ollut harjoitellessani juossut koskaan 20 kilometriä pidempää lenkkiä. Erilaiset pelot eri syistä keskeyttää juoksu piti laittaa pois mielestä. Naama oli kuitenkin koko ajan hymyssä. Olin todella onnellinen siitä, että pääsin toteuttamaan tätä haastetta ja tein jotain uutta ja erilaista. Sitten kuului "Paikoillanne! Valmiit! ja PAM!"

Ensimmäisten kilometrien ajan oli hoettava, että tässä sitä kevyesti hölkätään. Edessä olevaa kilometrimäärää ei todellakaan voinut pohtia. Koko ajan sääntönä oli kolmen P:n sääntö "Pitää Pystyä Puhumaan", jotta voisi pitää sopivaa tahtia yllä koko matkan ajan. Tapasin ihanan ensikertalaisen pukuhuoneessa ja juoksutahtimme meni loistavasti yksiin, joten puhumisen kanssa ei ollut ongelmia. Ja samaa tahtia jatkoimme loppuun asti, paitsi viimeiset noin 10 kilometriä juostiin hieman hiljaisempana. Piti keskittyä samaan jalkaa toisen eteen.

Ehkä juuri juoksukaverista johtuen ensimmäiset 20 km menivätkin nopeasti höpötellessä. Kun huomasin, että olin päässyt suuremmitta tuskitta puoleen väliin, alkoi herätä usko siitä, että pääsisin loppuunkin asti. Huoltojoukotkin pelasivat, mieheni parkkeerasi auton aina 5 km välein reitille, siltä varalta, että tulee ongelmia. Alkuun ajattelin, että se tuntuisi pahalle ja aiheuttaisi kiusauksen lopettaa juokseminen kun kivut alkavat pahenemaan, mutta todellisuudessa se tuntuikin todella hyvälle ja kannustavalle. Kiitos hänelle siitä!

Seuraavat kilometrit välillä 21-30 (noin suunnilleen) olivat tuskaisia. Vasen takareisi kramppaili loivissakin ylämäissä ja molempien polvien takuset alkoivat kipeytyä. Nilkoissa ja jalkaterissä tuntui jo makeasti. Mutta juomapaikkojen rytmittämänä (n. 3 km välein) matka jatkui sitkeästi eteenpäin. 30 km jälkeen reitti oli lähes kokonaan tasaista, joten krampit alkoivat helpottaa. Nyt täytyi vain taistella muun tuskan kanssa. 37 km:n kohdalla olleelle juottopaikalle
pysähtyessä tuntui jo siltä, että loppu häämöttää todella lähellä. Pysähdyimme juomaan ja molemmat voihkaisimme kivusta kun piti taas lähteä liikkeelle. Jalat olivat kuin pökkelöt, etureidet ja nilkat kipeinä, eteenpäin mentiin kuin kone. 39
km juottopaikan kohdalla ainoa toiveeni oli, ettei mikään paikka enää kramppaa niin pahasti, etteikö pääsisi maaliin. Viimeinen kilometri tuntui loputtomalle Huittisten keskustassa tehtyine mutkineen, mutta maaliin asti jaksettiin ja ajakseni tuli 5:00,54. Olisi mennyt alle viiden tunnin jos ei olisi jouduttu pysähtymään puskaan pissalle noin 26 km kohdalla!

Minulle ei onneksi käynyt niin kuin kuulemma toisille maratoonareille, että kolmenkympin jälkeen nousee ikään kuin seinä vastaan. Päinvastoin. Juottopaikkojen välillä huomasin, että endorfiinit alkoivat virtaamaan kehossa. Aina silloin tällöin pahimmat kivut jopa hävisivät hetkeksi ja matkanteko muuttui aika ajoin helpommaksi. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen maratooni oli todella hieno ja onnistunut kokemus.

"Todelliset" endorfiinit tulivat vasta myöhemmin. Sunnuntaina sängystä nouseminen oli työn ja tuskan takana. En ole koskaan ollut yhtä kipeä urheilusuorituksen jälkeen. Nilkkani ovat olleet turvoksissa neljä päivää, ja nyt vihdoin ne ovat normaalin kokoiset. Vasemmassa nilkassa on vielä vähän kipuja, mutta kaikki nämä ovat vain taisteluvammoja osoituksena uskomattomasta urakasta. Jo sunnuntaina mietin, pystyisinkö ensi kesään mennessä juoksemaan maratonin 30 minuuttia nopeammin, vaikka juostessa tuntui siltä, että hulluja ovat ne, jotka tätä haluavat uudestaan tehdä.

Ehkäpä olen jossain määrin hullu, mutta mikään ei voita tunnetta siitä kun on pystynyt voittamaan itsensä fyysisesti tällä tavalla. Kaikki ne vuoden alusta asti mielessä pyörineet epäilykset ovat nyt poissa! Kaiken kaikkiaan maratonin juokseminen oli aivan uskomaton kokemus. Mitä enemmän aikaa on nyt mennyt, sitä enemmän haluan juosta vielä uudestaan. Nälkä lenkille lähtöön kasvaa joka päivä, mutta vielä täytyy levätä nilkan takia.

Maisematiemaraton oli mahtava kokemus, järjestelyt ja muut juoksijat sekä järjestäjät todella upeita ja mukavia ja henki tapahtumassa loistava. Ja omaan suoritukseen ensikertalaisena ja juoksuhistoriallani ei voi olla muuta kuin erittäin tyytyväinen. Lähdin juoksemaan toiveenani vain päästä maaliin, mieluiten alle kuudessa tunnissa (ajanotto päättyi 6 h lähdön jälkeen). Tämän tavoitteen alitin siis tunnilla! Olisin kyllä tullut maaliin vaikka kuuden tunnin jälkeenkin ihan vain siitä periaatteesta, että pääsin loppuun asti. Mutta onneksi näin ei tapahtunut.

Kokemus oli erittäin kannustava ja positiivinen. Oli ihana nähdä tutut kasvot maalissa, kun mieheni huitoi siellä käsillään ja muutama muukin perheenjäsen oli paikalla. Toivon, että voin ensi vuonna haastaa itseni taas samalla tavoin.

Vaatimattomat miehet eivät menesty työhaastatteluissa

Amerikassa tehdyn tutkimuksen mukaan vaatimattomat miehet eivät saa yhtä positiivista suhtautumista työhaastattelussa kuin itsevarmat. (Lisää tutkimuksesta Science Dailyn sivuilta klikkaamalla tästä.)

Uskon, että Yhdysvalloissa itsevarmuuden ja "go-getter" -asenteen markkinointi on viety huippuunsa. Jo peruskoulussa ja lukiossa nuorille ja lapsille opetetaan tätä asennetta, tavoitteiden asettamista ja niihin pyrkimistä. Nuoret eivät varmasti ole yhtään sen erilaisempia kuin täällä, toinen tietää mitä haluaa tehdä, toinen ei osaa valita kiinnostustaan. Liiallinen tavoitteiden asettelu voi tuoda kovia paineita, mutta mielestäni se on kuitenkin itsetunnon ja luonteen vahvuuden kehittämisessä tärkeä osa suurimmalle osalle meistä. Täällä Suomessa tuollaista "go-getter" asennetta ei opeteta oikeastaan missään vaiheessa. Mikä on minusta kummallista. Kuitenkin juuri esimerkiksi työhaastatteluissa itsevarmuus ja asenne vaikuttaa paljon.

Yhteiskunta, kuten amerikkalainen, vaatii tällöin miehiltä (ja miksei myös naisilta) enemmän. Vaatimattomuus muodostuu epävarmuuden ja huonon itsetunnon sekä heikkouden merkiksi, mikä voi taas osaltaan vaikuttaa työllistymiseen. Vaikka samainen yhteiskunta vaatii paljon myös naisilta, ei vaatimattomuus aiheuta naisten kohdalla samanlaisia negatiivisia reaktioita.

Jälleen kerran olemme lempiaiheessani, eli itsetunnossa. Meistä lähes jokainen painiskelee sen kanssa, jos ei muulloin niin teini-iässä. Uskon vahvasti, että hyvä itsetunto ja itsevarmuus ovat avaimia onnellisempaan elämään sekä avaamaan ovia uusiin mahdollisuuksiin. Hyvä itsetunto näkyy olemuksesta sekä kuuluu puheesta, se tarttuu muihin. Hyvä itsetunto auttaa meitä kannustamaan muita rehellisesti sekä aidosti. Ja nyt tämän tutkimuksen mukaan se auttaa meitä myös työhaastatteluissa. Vaatimattomuus tekee epävarman oloiseksi, itsevarmuus vakuuttavaksi.

Huonon itsetunnon voi korjata. Se vaatii työtä vuosien ajan, mutta se onnistuu. Tarvitset ympärillesi kannustavia ihmisiä, tai vain yhden, jo(t)ka aidosti antavat palautetta (myös negatiivista, mutta positiivisesti) ja kannustavat. Ole myös armelias itsellesi, usko kykyihisi ja onnistumisiisi. Vartioi ajatuksiasi, äläkä päästä negatiivisuutta vallalle. Vähitellen huomaat, että sinulle alkaa muodostumaan terve itsetunto ja itsekunnioitus.

Hyvännäköiset poliitikot saavat enemmän median huomiota

Haifan yliopiston uuden tutkimuksen mukaan komeat ja kauniit poliitikot saavat enemmän huomiota. Tutkijat ottivat huomioon erilaisia tekijöitä tutkimuksessa, kuten iän, sukupuolen, poliittisen statuksen ja ajan politiikassa. Tutkimuksessa opiskelijat Hollannista rankkasivat 120 Israelin parlamentin jäsentä. Ulkomaalaiset opiskelijat valittiin siksi, että heillä ei ole aikaisempaa tietoa henkilöistä ja heidän poliittisista saavutuksistaan.


Tutkimuksessa paremmanäköiset miehet ja naiset saivat parempia pisteytyksiä. Tutkijat kuitenkin halusivat ottaa huomioon persoonallisuuden. Toiset poliitikot haluavat julkisuutta kun taas toiset mieluummin pysyvät taka-alalla. Persoonallisuudella ei kuitenkaan ollut lopulta suurta merkitystä siinä, kuinka paljon poliitikko sai huomiota. Jos poliitikko on hyvännäköinen, hän saa saa enemmän huomiota julkisuuden suhteen kuin yhtä aktiivinen "tavallisen" näköinen kolleegansa.

Näin se siis vain näyttää olevan: miellyttävät piirteet, huoliteltu ulkonäkö ja edustavuus ovat poliitikon valttikortteja huomion saamisessa. (Ja sama pätee epäilemättä muillakin elämänaloilla.) Jos asiaa ajattelee, niin loogistahan se on. Kuka haluaa katsella jatkuvasti rumia naamoja, mieluumminhan sitä kauniita tai komeita katsellaan, ihastellaan ja jossain elämänvaiheessa ihannoidaankin. Saapa nähdä nähdäänkö tulevaisuudessa poliitikkoja kauneusleikkauksissa ja Botoxia pistämässä samalla tavoin kuin nykyään Hollywoodin julkkiksia. Toivottavasti ei, sillä sieltä ne epämuodostuneen näköiset kasvot ja ulkonäkönsä lopulta pilanneet henkilöt löytyvät. Ei kaikkia ryppyjä tarvitse kiristää ja kasvoja kohottaa tai nenää muokata.

Lisää tutkimuksesta Jerusalem Postin uutisesta: http://www.jpost.com/Israel/Article.aspx?id=180755



Kuvat: http://theokeith.wordpress.com/2009/07/04/sarah-palin-quits/ ja http://www.iltalehti.fi/linnanjuhlat/200812038695108_lj.shtml

Aistimuksia riidan keskellä

Tuoreen tutkimuksen mukaan tappelevat pariskunnat aistivat kahta eri käytöstä riidan toisesta osapuolesta. Nämä ovat aistittu uhka sekä välinpitämättömyys. Kummallakin käytöksellä on tietyt tunteet, joita ne aiheuttavat toisessa osapuolessa.

Ehkäpä päivänselvää monelle, mutta nyt tutkijat ovat kyenneet myös mittaamaan näiden aistimusten määrää.

Tärkeää mielestäni tässä on se, että ymmärtämällä näitä kokemiamme ja aistimiamme tunteita ymmärrämme paremmin omia sekä tosen reaktioita riidan keskellä. Se, että aistimme kumppanimme olevan agressiivinen ja uhkaava tai jollakin tapaa välinpitämätön, saattaa vain lisätä pökköä pesään taistelun keskellä. Usein riita johtuu jostain vähäpätöisestä asiasta ja taustalla vaikuttaa jokin paljon isompi asia, joka saa kummankin huutamaan kurkku suorana toisilleen. Kumpikin tai toinen näistä aistimuksista voi olla syynä riidan leiskahtamiselle. Tunnistamalla tunteet itsessään on paljon paremmat mahdollisuudet löytää yhteisymmärrys ja korjata tilanne. Keskustelemalla avoimesti aistituista tunteista yhteisymmärryksen pitäisi lisääntyä ja toivottavasti riitojenkin vähentyä. On hyvä tietää, miksi toinen osapuoli kokee välinpitämättömyyttä tai uhkaa toisen puolelta. Tämän jälkeen tilannetta voidaan korjata.

Lisää tutkimuksesta Science Dailyn sivuilta: http://www.sciencedaily.com/releases/2010/06/100624141517.htm

Agressiivinen, vakuuttava vai nössö? Testaa itsesi!

Tämä testi on yhdessä psykologian opintoihini liittyvässä kirjassa, Human Relations for Career and Personal Success, kirjoittanut Andrew J. DuBrin (Custom edition, 2002, julkaisija Pearson). Suomennoksen olen tehnyt itse vapaasti kääntäen. Testissä testataan, oletko agressiivinen, vakuuttava vaiko nössö. Vastaa väittämiin rehellisesti valitsemalla vaihtoehto, joka paremmin kuvaa sinua. Kirjaa ylös jokaisen väittämän vastaus, lopuksi lasketaan pistemäärä.

Jokaisen väittämän vastausvaihtoehto on: Enimmäkseen totta tai Enimmäkseen valetta.

1. Minun on erittäin vaikeaa torjua myyntiedustaja jos hän on todella mukava henkilö.
2. Ilmaisen kritiikkiä vapaasti.
3. Jos toinen henkilö on todella epäreilu, huomauttaisin siitä hänelle.
4. Työpaikka ei ole paikka, jossa näytetään tunteita.
5. Ei ole mitään syytä kysyä palveluksia - kukin saa mitä ansaitsee työpaikalla.
6. Liike-elämä ei ole tahdikkuuden aluetta; Sanon mitä ajattelen.
7. Jos henkilö näyttää kuin hänellä olisi kiire, päästäisin hänet eteeni ruokakaupan jonossa.
8. Liika kiltteys on heikkouteni.
9. Vastaan jokaiseen sähköpostiin heti, vaikka jäisinkin jälkeen muissa töissäni.
10. Olen nauranut ääneen yleisellä paikalla useammin kuin kerran.
11. Useampi henkilö on kuvannut minua liian suorapuheiseksi.
12. Minulla ei ole mitään epäilyksiä palauttaa vähänkään viallista tuotetta.
13. Ajatus vihaisuuden ilmaisemisesta työkaveria kohtaan kauhistuttaa minua.
14. Monet sanovat, että olen liian varautunut ja hallitsen tunteitani liikaa.
15. Mukavat tytöt ja pojat jäävät viimeisiksi liike-elämässä.
16. Taistelen oikeuksieni puolesta viimeiseenkin yksityiskohtaan asti.
17. Jos olen eri mieltä kokeeni arvosanasta, tyypillisesti otan asian esille opettajani kanssa.
18. Jos olen riidoissa jonkun kanssa, pyrin välttämään häntä.
19. Vaadin että puolisoni (tai avopuoliso tai huonekaveri) tekee oman osansa ikävistä kotitöistä.
20. Minun on vaikeaa katsoa toista suoraan silmiin kun riitelemme.
21. Olen itkenyt ystävien kanssa useammin kuin kerran.
22. Jos joku lähelläni elokuvissa keskustelisi toisen kanssa, pyytäisin heitä lopettamaan.
23. Pystyn kieltäytymään tapaamisesta/tilaisuudesta henkilöiden kanssa, joista en erityisemmin välitä.
24. Osoittaa huonoa makua sanoa, mitä oikeasti ajattelee toisesta henkilöstä.
25. Osoitan joskus vihaisuuttani kiroamalla tai vähättelemällä toista henkilöä.
26. En mielelläni puhu kokouksissa.
27. Minusta on helppoa kysyä ystäviltä pieniä palveluksia, kuten pyytää kyytiä töihin kun autoni on korjattavana.
28. Jos joku puhuisi kovaan ääneen ravintolassa ja se ärsyttäisi minua, ilmoittaisin hänelle siitä.
29. Lopetan muiden lauseita usein heidän puolestaan.
30. Minun on melko helppoa ilmaista rakkautta ja kiintymystä toista henkilöä kohtaan.

Pisteiden laskeminen:
Anna itsellesi piste jokaisesta vastauksesta, joka vastaa avainta. Avaimet ovat tässä:

1. Enimmäkseen valetta
2. Enimmäkseen totta
3. Enimmäkseen totta
4. Enimmäkseen valetta
5. Enimmäkseen valetta
6. Enimmäkseen totta
7. Enimmäkseen valetta
8. Enimmäkseen valetta
9. Enimmäkseen valetta
10. Enimmäkseen totta
11. Enimmäkseen totta
12. Enimmäkseen totta
13. Enimmäkseen valetta
14. Enimmäkseen valetta
15. Enimmäkseen totta
16. Enimmäkseen totta
17. Enimmäkseen totta
18. Enimmäkseen valetta
19. Enimmäkseen totta
20. Enimmäkseen valetta
21. Enimmäkseen totta
22. Enimmäkseen totta
23. Enimmäkseen totta
24. Enimmäkseen valetta
25. Enimmäkseen totta
26. Enimmäkseen valetta
27. Enimmäkseen totta
28. Enimmäkseen totta
29. Enimmäkseen totta
30. Enimmäkseen totta

Nyt, kun pisteet on laskettu, tässä tulkinta:
Jos saat tulokseksi 16 tai vähemmän, on todennäköistä, että et ole vakuuttava. Tulos 17 ja 24 välillä osoittaa, että olet vakuuttava. Jos sait tulokseksi 25 tai enemmän, olet mitä todennäköisemmin agressiivinen.
Tee testi 30 päivän kuluttua uudelleen, ja vertaile tuloksia. Voit myös tehdä sen hyvän kaverin tai sukulaisen kanssa ja keskustella, onko hän samaa mieltä vakuuttavuudestasi.

Mikä ero sitten on nössöllä, vakuuttavalla ja agressiivisella henkilöllä käyttäytymisessä ja olemuksessa? Tässä vertailua:

Vakuuttava: Tasapainoinen, suora ryhti, käsien eleet korostavat tiettyjä avainsanoja, kohtuullisen voimakas ääni.
Nössö: Suun peittäminen kädellä, liiallinen nyökyttely, korujen tai vaatteiden räplääminen, jatkuva painon vaihtaminen (jalalta toiselle tai istuessa), pään tai muun ruumiinosan raapiminen tai hankaaminen, jäykkä vartalon asento, ääni on liian pehmeä ja puheessa paljon taukoja.
Agressiivinen: Nyrkit hakkaavat esim. pöytää, jäykkä ja kankea ryhti, sormenosoitusta tai heilutusta, pään ravistelua aivan kuin toista henkilöä ei voisi uskoa, kädet lonkilla/vyötäröllä, ääni on kovempi kuin tarvitsee, puhe on nopeaa.

Katso silmien väriä

Jos katsekontaktin ottaminen tuntuu vaikealle tavatessasi uusia tuttavuuksia, kannattaa ottaa käyttöön seuraava tapa: Kun otat ensimmäisen kerran katsekontaktia, pyri katsomaan silmiin niin, että näet minkä väriset silmät toisella on.

Näin joudut keskittymään katsekontaktin ottamiseen, keskityt samalla myös muuhun, kuin siihen mahdollisesti pelottavaan toisen kohtaamiseen. Erityisesti ujoille ja aroille tämä voi olla hyvä konsti. Et joudu ajattelemaan varsinaisesti katsekontaktia, vaan havaitsemaan silmien värin.

Muista kuitenkin pitää katsekontakti normaalina, älä mene liian lähelle jos et näe silmien väriä kauempaa tai unohdit silmälasit kotiin. Muista "tuijottaa" vain hetken, ja sen jälkeen katsoa muualle.

Minkälainen persoona sinä olet?

Olen psykologian opinnoissani törmännyt Myers-Briggsin persoonallisuustestiin. Se on yksi käytetyimmistä testeistä. Sitä käytetään mm. ammatinvalinnassa apuna. Löysin netistä mielestäni aika hyvän ilmaisen version testistä, englanniksi kylläkin. Testi on modifioitu Jungin-Myers-Briggsin testi sivuston mukaan. Siinä on 72 kysymystä, joihin vastataan valitsemalla joko "kyllä" tai "ei" sen mukaan, sopiiko kysymys sinuun.

Testin suoritettuasi pääset uudelle sivulle, jolla avautuu nyt nelikirjaiminen persoonallisuustyyppisi, jokaisen kirjaimen prosenttiosuus sekä linkkejä, joista pääset lukemaan kuvauksia persoonallisuustyypistäsi sekä sinulle mahdollisesti sopivista ammateista. Kannattaa klikkailla linkkejä ja surffailla enemmänkin.

Alla osoite testiin:
http://www.humanmetrics.com/cgi-win/jtypes1.htm

Lisää eri persoonallisuustyypeistä voit lukea suoraan myös seuraavilta sivuilta:
http://typelogic.com/
http://keirsey.com/handler.aspx?s=keirsey&f=fourtemps&tab=1&c=overview

Myers-Briggsin typologian mukaan ihmiset jaetaan neljään ryhmään ja eri persoonallisuustyyppejä näiden ryhmien sisällä on yhteensä 16. Tietenkin variaatioita näissä tyypeissä on todella paljon, mutta tämä tyypitys antaa yleiskuvan eri persoonallisuuksista.

Testi voi paljastaa jotain uutta omasta persoonasta, tai vähintäänkin antaa syitä joillekin tietyille käyttäytymismalleille. Sen avulla voi oppia omasta käyttäytymisestä - siis keholla viestimisestä.

Mukavaa testailua! =) On ollut kiva antaa testiä sukulaisille ja tutuille ja vertailla tuloksia. Oppii jotain uutta omasta puolisosta ja jopa itsestä!

Uusi video YouTubessa

Itsetunto - avain henkiseen hyvinvointiin

Itsetuntemus, itseluottamus, oman arvon tunto... kaikki nämä sanat kuvaavat jotain, mitä moni meistä tavoittelee. Näistä tärkein on mielestäni itsetunto tai itsensä tunteminen. Tietämällä ja ymmärtämällä itseään voi kehittää itseluottamustaan erilaisissa tilanteissa. Itseluottamus taas tulee esiin kehomme kautta ja vaikuttaa sosiaalisissa suhteissamme. Jos meillä on sopivasti itseluottamusta, luomme positiivisemman ensivaikutelman ja meidän on helpompi tulla toimeen muiden kanssa samalla kun pidämme omasta arvostamme kiinni. Sopivasti itseluottamusta siksi, että jos sitä on ns. liikaa, näemme edessämme helposti itseriittoisen henkilön, jonka kanssa emme välttämättä halua olla tekemisissä. Liika itseluottamuskin voi siis muuttua negatiiviseksi.

Suosittelen, että jokainen tekisi joitakin netistäkin löytyviä itsetuntemukseen liittyviä testejä. Sellasia, joiden avulla pyritään löytämään omia vahvuuksia ja heikkouksia. Voimme olla todella vahvoja jollain alueella, ja toisella laahata kilometritolkulla perässä. Kun löydämme, millä elämän tai persoonallisuuden alueilla näitä heikkouksia on, voimme alkaa työstämään niitä. Vähitellen positiivisten kokemusten karttuessa alkaa itseluottamus kasvaa.

Ei ole kuitenkaan väärin kokea hyvää itseluottamusta tietyissä tilanteissa vaikka joissakin toisissa asioissa itseluottamus olisi pakkasen puolella. Joku saattaa selviytyä uskomattomalla itsevarmuudella esiintymistilanteesta, mutta potee kovaa riittämättömyydentunnetta vanhempana. Tai joku toinen kokee joutuneensa koulussa ulkopuoliseksi, mutta älyllisiltä kyvyiltään on huipputasoa ja selviytyy oppiaineista keskivertoa huomattavasti paremmin. Joku voi vain tuntea olevansa epäonnistunut, vaikka kaikki elämässä menisikin ihan hyvin. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, jotka rakentavat itseluottamusta ja oman arvon tuntoa. Puoliso, hyvä ystävä tai muu tärkeä ja läheinen henkilö voi olla avainasemassa auttamassa sinua löytämään omanarvontuntosi takaisin.

Asenteemme ja ajatuksemme näkyvät kehossamme. Saadaksemme aikaan pysyviä muutoksia kehon kielessä, meidän on muutettava omia asenteitamme ja ajatuksiamme, oli se sitten muista tai itsestämme. Se voi olla hidas ja vaikeakin prosessi, mutta varmasti sen arvoinen. Mitä todennäköisemmin vielä suurempi hyöty kuin kehon kielen viestien muuttuminen, on oman elämän hallinan, onnistumisten sekä paremman olon kokeminen.

Kuva: http://www.teeshed.com/partakeR.asp?no=7

Onnistuneen neuvottelun salat

Onko sinulla vaikeuksia saada henkilö työpaikalla tai muualla puolellesi? Aktiivisen kuuntelun taito on yksi tärkeimmistä kyvyistä neuvottelutilanteessa. Oli neuvottelusi sitten millainen tahansa, käytä näitä seuraavia vinkkejä hyväksesi ja mahdollistat paremman lopputuloksen.

Näytä kiinnostuksesi.
Todista kuuntelevasi sekä kehoasi että sanoja hyväksi käyttäen. Sopivissa väleissä osoita olevasi kartalla sanomalla "ahaa, aivan, kyllä, OK, joo..." Tämä kertoo puhujalle että kuuntelet ja rohkaisee häntä jatkamaan ja mahdollisesti kertomaan jotain, mitä hän ei muutoin ilmaisisi. Hän antaa tällöin myös enemmän valtaa sinulle (neuvottelijalle) tilanteessa. Osoita kiinnostusta myös keholla pitämällä normaalisti katsekontaktia, nojaamalla eteenpäin ja peilaamalla toisen eleitä.

Toista mitä kuulet.
Toista omin sanoin ja lyhyesti mitä olet kuullut toisen sanovan. Voit tehdä tämän joko suorana lainauksena jos muistisi on tarpeeksi hyvä tai tekemällä yhteenvedon siitä, mitä sinulle on sanottu.

Luokittele tunteet.
Varovaisesti ja tunnustelevasti nimeä tunteet jota puhujan sanat ja teot kuvastavat. Näin osoitat huomioivasi myös puhujan tunteet asioista, joita hän sinulle kertoo. Kun tätä taktiikkaa käyttää oikein, se on yksi parhaimmista neuvottelukeinoista koska se antaa neuvottelijalle mahdollisuuden ymmärtää toisen osapuolen asiaan liittyviä tunnetiloja.

Peilaa.
Peilaa sekä sanattomasti että sanallisesti. Sanallinen peilaaminen tapahtuu toistamalla puhujan viimeisiä sanoja. Tämä kertoo mielenkiinnosta ja ymmärryksestä. Puhuja saattaa esimerkiksi sanoa: "En jaksa enää tätä jatkuvaa painetta." johon neuvottelija voi vastata: "Liikaa painetta vai?". Tämä tekniikka toimii erityisesti alkavissa ristiriitatilanteissa, joissa neuvottelija haluaa saada aikaan ristiriidattoman tunnelman, lisää tietoa sekä rakentaa hyvää suhdetta.

Avoimet kysymykset.
Käytä avoimia kysymyksiä saadaksesi lisää tietoa. Vältä kuitenkin "Miksi?" kysymyksiä, sillä ne kuulostavat nopeasti kuulustelulta. Avoimia kysymyksiä käyttäen mahdollistat sen, että kuuntelet enemmän kuin puhut. Hyviä avoimia kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi: "Voitko kertoa lisää asiasta/tilanteesta?" tai "En oikein ymmärtänyt mitä sanoit. Voisitko selittää sen uudelleen?" tai "Voisitko kertoa hieman enemmän siitä, mitä sinulle tapahtui?"

"Minä" viestit.
Neuvottelijoiden tulisi aina välttää provosoimasta tilannetta puhuessaan omista tunteistaan tietyistä asioista, joita toinen ilmaisee tai tekee. Käyttämällä "minä" lauseita neuvottelija luo näennäisen kuvan itsestään vain toisena ihmisenä, ja samalla neuvottelijan status häviää taustalle. Näin voit reagoida asiaan aivan kuten kuka tahansa. Voit esimerkiksi sanoa: "Olen todella turhautunut, koska emme pääse tässä asiassa millään tavalla eteenpäin vaikka olemme keskustelleet jo tuntikausia." Tämä taktiikka toimii myös silloin, kun toinen osapuoli aloittaa verbaaliset hyökkäykset sinua vastaan. Voit tällöin vastata esimerkiksi: "Minusta on todella turhauttavaa, että huudat minulle kun yritän auttaa sinua." Älä koskaan anna toisen vetää sinua mukaan riitaan tai ala vaihtamaan henkilökohtaisia loukkauksia toisen kanssa.

Tehokkaat tauot.
Kaikki tietävät epämukavat hiljaiset hetket keskustelussa. Neuvottelijana käytä niitä hyväksesi. Moni haluaa täyttää hiljaiset hetket puheella. Kun pidät keskustelussa taktisesti taukoja, saattaa henkilö rohkaistua kertomaan asiasta ja samalla saat lisätietoa.

Kuvat: http://theosophical.wordpress.com/2009/05/20/lets-argue/ ja http://www.cardozo.yu.edu/life/fall1999/around.campus/ ja http://www.sparklies.org/gallery/displayimage.php?album=366&pos=4

Vartalonmallien vaikutuksesta kommunikoinnissa

Luin tänään 9.6.2010 Aamulehdestä uutista "Lyhyt saa sydäntaudin hujoppia helpommin". Tamperelaistutkijoiden tutkimusraportti julkaistiin 8.6.2010 European Heart Journalissa. Tutkimusraportin voi ladata itselleen ilmaiseksi journalin nettisivuilta klikkaamalla tästä. Tamperelaistutkijoiden mukaan pitkä henkilö on yli 174 cm pitkä henkilö. Lyhyillä on tutkimuksen mukaan suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Syytä tälle kohonneelle riskille ei vielä tarkkaan tiedetä.


Aamulehden jutun mukaan aikaisemmin Yhdysvalloissa Gallup-Healthwaysin tutkimuksessa on todettu, että pitkät ihmiset ovat onnellisempia, parempituloisia sekä paremmin koulutettuja. (Tutkimuksen tieteellinen tausta on epäselvä.)

Lukiessani tutkimustuloksia mieleeni alkoi nousta useitakin kehon kieleen, kommunikointiin ja vaikutelmiin liittyviä toisia tutkimustuloksia. Mielessäni heräsi kysymys:

Olemmeko todellakin näin vaistonvaraisia, lähes luolamiehiä ja -naisia, alitajuisissa tulkinnoissamme toisista?

Aikaisemmin on jo tutkittu symmetrian vaikutusta. Pidämme symmetrisiä kasvoja sekä vartaloita viehettävimpinä. Miehet pitävät naisten pyöreistä takapuolista ja naiset taas puolestaan miehen V-mallisesta vartalosta. Myöskin Skotlannissa julkaistussa tutkimuksessa on huomattu, että maissa, joissa toimeentulo on vaikeampaa, naiset pitävät miehekkään näköisistä miehistä kun taas länsimaissa, missä eletään ns. helppoa elämää, naiset pitävät enemmän naisellisen näköisistä miehistä. Olen useista lähteistä lukenut siitä, miten pidämme alitajuisesti kauniina tai miellyttävänä sekä puoleensa vetävänä henkilöitä, jotka jotakin ns. alkukantaista vaistoa käyttämällä tulkitsemme vahvoiksi ja lisääntymiskykyisiksi - henkilöiksi, jotka elävät pitkään ja pysyvät terveinä. Nämä ovat olleet läpi historian ihmisen selviytymisen perusasioita. Historiasta voidaan lukea samankaltaisista kauneusihanteista kautta aikojen. Daavidista on sanottu, että hän oli päätä pidempi muita aikalaisiaan (lukuunottamatta ehkä Goljatia). Näemme malleina ja missikisoissa pitkiä naisia, vaatimuksina "kauneudelle" on näissäkin yhteyksissä pituus.


Yhdysvalloissa on tutkittu, että pitkät henkilöt pääsevät helpommin eteenpäin urallaan ja ehkä myös tästä johtuen kehon kielen kouluttajat suosittelevat lyhyille pidentävää vaikutelmaa muodostavia vaatteita ja naisille korkokenkien käyttämistä, erityisesti kun kyseessä on jokin tärkeä tapaaminen, kuten työhaastattelu tai neuvottelu.

Ovatko monet peruskauneus- ja terveysihanteemme sekä mielikuvamme siitä, minkälainen ihminen on menestyvä, terve sekä jollakin tavalla ehkä "parempi" todella alkukantaisia? Kauneusihanteet totta kai muuttuvat vuosien saatossa. Ennen hieman ylipainoinen nainen oli yleinen kauneusihanne, koska se kertoi varakkuudesta ja jälleen kerran hyvistä selviytymismahdollisuuksista kyseisessä yhteiskunnassa. Nykyään taas laihuutta ja lihaksia korostetaan kun ylipainoisuus on jo yleinen ongelma yhteiskunnassa. Mutta edelleenkin esimerkiksi juuri symmetria ja pituus vaikuttavat positiivisesti vaikutelmaamme henkilöstä.

Muodostamamme mielikuvat ja vaikutelmat muista ovat selkeästi kompleksisia prosesseja, joihin ei löydy yhtä selkeää vastausta. Monet seikat muokkaavat käsitystämme kaudeudeusta, miellyttävyydestä sekä elinvoimaisuudesta. Toivon, että aiheesta järjestetään paljon lisää tutkimusta jotta ymmärrämme yhä paremmin käyttäytymistämme.

Kuvat: http://www.telegraph.co.uk/health/healthnews/6157967/Tall-people-lead-happier-lives.html ja http://smilepanic.com/beauteful-russian-cheerleaders

Esiintymisopetusta á la Steve Jobs

Applen Steve Jobs osaa esiintymisen sekä myymisen yhdistämisen. Jos haluat opetella hyväksi esiintyjäksi ja myymään esittämääsi asiaa lyhyessä ajassa, seuraa Jobsin tekniikkaa. Jobs on kerännyt vuosien varrella ympärilleen kulttimaisen seuraajakunnan, jotka peruvat osallistumisiaan esityksiin jos Jobs ei olekaan paikalla esiintymässä. Jobsin "tavaramerkkinä" on musta poolo ja farkut. Tällainen asukokonaisuus toimii, kun esitys on todella hyvä, kuten hänen esityksensä. Liike-elämässä johtokunnalle samantyyppisissä vaatteissa esiintyminen ei ehkä ole paras vaihtoehto, mutta esitystyylistä, dioista ja sanavalinnoista voimme ottaa oppia.

Tässä esimerkkinä pätkä iPodin ensimmäisestä esittelystä vuonna 2001:
(Huomaatko, miten lopussa et enää malta odottaa, että näet tuotteen. Jobs kasvattaa odotusta ja innostusta koko yhdeksän minuutin ajan!)

Aika päästä työhaastatteluun ja saada työpaikka

Näin keväällä, kesän korvalla, erityisesti valmistuneet ovat uransa edessä. Monella saattaa olla työpaikka jo ainakin kesäksi työharjoittelun kautta saatuna. Toiset jatkavat opiskelun ohella tekemäänsä työtään, vaikka se ei olisikaan omaan alaan liittyvää työtä. Moni on jo saattanut huomata, että usealla alalla oman alan töiden saaminen voikin olla kiven alla.

Kiristyvillä työmarkkinoilla oman osaamisen markkinointitaidot ovat tärkeitä.

Miten voisi selvitä kunnialla haastattelusta?
Haastatteluun pääseminen voi olla jo saavutus. Olet saattanut lähettää kymmeniä, satoja hakemuksia ja nyt edessäsi on ensimmäinen haastattelu. Kaiken uurastuksen jälkeen, tätä tilaisuutta ei halua mokata. Tässä muutamia ohjeita haastattelun viemiseksi läpi kunnialla:

1. Valmistaudu kunnolla. Muista mitä olet kirjoittanut hakemukseesi ja ansioluetteloosi tai CV:si. Tiedä paikka, missä haastattelu pidetään, lue organisaatiosta mahdollisimman paljon. Tiedä jotain haastattelijastasi. Ole paikalla ajoissa, mutta älä liian ajoissa. Pukeudu siististi; ole mieluummin hieman ylipukeutunut kuin alipukeutunut.
2. "Myy itsesi". Haastattelussa tehtäväsi on myydä omaa osaamistasi organisaatiolle, organisaatio on "ostajana", sinä "myyjänä". Otamme haastettelussa helposti ostajan roolin mieluummin kuin myymme omia taitojamme. Unohdamme, että meidän tulee osata osoittaa mitä hyötyä meidän palkkaamisesta olisi organisaatiolle. Jos ryhdymme ostajaksi,meistä välittyy helposti epäröivä ja pohdiskeleva kuva. Kun myymme taitojamme, meistä välittyy innostunut ja aktiivinen kuva - tämä on ehdottomasti parempi.
3. Muodosta hyvä suhde haastattelijaan. Alussa kuuntele ja tarkkaile tilannetta. Älä tuo omaa persoonaasi vahvasti esille ja pyri olemaan kohtelias. Ajattele tilannetta haastattelijan kannalta. Kun huomaat, että välillenne on muodostunut rentoutuneempi ja parempi suhde, voit tuoda enemmän persoonaasi esille ja mahdollisesti esittää omia kysymyksiäsi. Kun välillenne muodostuu hyvä suhde, voi haastattelu muuttua enemmän keskustelumaiseksi. Moni organisaatio ei halua jäykkää, "kyllä" -tyyppiä.

Tärkeimpänä näistä on kohta 2. Muista myydä itsesi. Mieti etukäteen mitkä ovat onnistumisesi,vahvuutesi ja saavutuksesi. Pienikin saavutus voi olla merkittävä asia haastattelussa ja sinun erottamisessa muista hakijoista. Pyri kertomaan saavutuksistasi lyhyesti ja niin, että niiden merkitys ja hyöty tulee esille. Numeraalisia saavutuksia on helppo kertoa.

Onnea kaikille valmistuneille! Ja onnea urapolulla!

Peilisoluja on löydetty aivoista!

Tutkijat Kalifornian yliopistossa (UCLA) ovat kyenneet kokeissa löytämään aivoista erillisiä peilisoluja. Niiden olemassaolo on ollut tähän mennessä epäselvää. Kokeessa koehenkilöiden aivojen aktiviteettia seurattiin kolmessa eri tilanteessa: 1) kun he näkivät jotain tehtävän, 2) he lukivat tekemistä kuvaavan sanan tietokoneen näyttöruudulta ja tekivät sanan mukaisen teon, sekä 3) kontrollikokeena he vain lukivat tekoa kuvaavan sanan näytöltä ilman, että tekivät mitään.

Peilisoluja löydettiin aivojen alueilta, joilla niitä ei tiedetty olevan. Tutkijat toisessa tutkimuksessa tutkivat miten kulttuuri ja kansallisuus vaikuttaa peilisolujen toimintaan. He huomasivat, että amerikkalaisille tehdyssä kokeessa heidän peilisolunsa eivät reagoineet yhtä voimakkaasti vierasmaalaisen näköisen henkilön käsimerkkeihin ja toimintaan kuin toisen heidän kaltaisensa amerikkalaisen toimintaan. Tämä tutkimus antaa olettaa että peilisoluilla on tekemistä myös kulttuurisen oppimisen kanssa.

Tutkimusten tehneiden tiedemiesten mukaan nämä löydökset antavat tietoa siitä, miten paljon peilisolut vaikuttavat sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, empatiassa, oppimisessa sekä muistamisessa. Tutkijat ovat toiveikkaita siitä, että peilisolututkimus auttaisi erilaisten kehityksellisten ongelmien, kuten autismin hoidossa. Autismissa mm. empatiakyky on jäänyt normaalia selkeästi heikommaksi.

On aivan uskomatonta miten paljon potentiaalia aivoissamme on ja kuinka monimutkaisia eri systeemit ovat elimistössämme. Peilisolujen vaikutus käytökseemme ja sosiaalisiin suhteisiin on varmasti suurempi kuin tällä hetkellä pystytään tieteellisesti todistamaan. Odotan mielenkiinnolla lisää tutkimusta aiheesta.

Kuvat: Science Daily artikkelit, joihin linkit tekstissä.

Esimiesten tunneäly

Kalifornialaisen professorin Kevin S. Grovesin mukaan esimiehet tulisi valita sen mukaan, minkälaiset kommunikaatiokyvyt heillä on tunteisiin liittyen. Groves tutki 108 esimiestä eri organisaatioissa sekä heidän 325 alaistaan. Hän havaitsi suoran korrelaation esimiehen tunneälykkyyden taidoissa (esim. kasvojen ilmeet, suora katsekontakti, äänenpainot jne.) ja alaisten arvioinneissa esimiehen kyvykkyydestä työnsä tekemiseen.

Tämä perusteella voitaisiinkin esimiestä valittaessa käyttää arvioinnissa "tunteiden näyttämiskykyä" yhtenä kriteerinä. Kyvyn avulla voitaisiin saada esimiehiä, jotka kykenevät luomaan hyvän työympäristön sekä tuotteliaita alaisia sekä paremmin tuottavan organisaation.

Mielestäni tunneäly on todella tärkeä laatu esimiehessä. Se ei tarkoita, että kaikkeen pitäisi reagoida tunteellisesti, vaan että esimies ymmärtää ja osaa olla empaattinen alaisiaan kohtaan. Jos esimies vaikuttaa siltä, että hän kuuntelee, välittää ja on aidosti kiinnostunut alaistensa hyvinvoinnista sekä heistä yksilöinä, luonnollisestikin työpaikan henki kohoaa. Kuinka moni meistä onkaan joskus ollut "idiootin" esimiehen alaisena, jolla ei ole ollut juuri minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, saatika sitten tunneälyä.

Neuvottelujen taiteenlajin oppiminen

Miten hallitsen jokapäiväisiä neuvotteluja?

Neuvottelemme eri asioista joka päivä. Kuka imuroi tänään? Kuka tekee ostokset ja mitä ruokaa laitetaan? Kuka ottaa työpaikalla projektiksi jonkin tietyn asian tai jää ylitöihin? Neuvottelemme autokauppiaan kanssa hinnasta. Emme edes aina huomaa, miten paljon neuvottelemme päivittäin hoitaessamme jokapäiväisiä asioita. Koska emme huomioi tätä, emme myöskään keskity neuvottelutilanteeseen.

Oletamme, että elämämme suuret ja tärkeät neuvottelut tapahtuvat vain harvoin: työpaikkahaastattelussa, asuntoa tai taloa ostaessa, ehkä avioeroa tai perinnönjakoa soviteltaessa. Jännitämme usein näitä neuvottelutilanteita paljon enemmän kuin sitä autokaupan hieromista tai siivousvuorojen jakamista.

Tavoitteet selville
Työhaastattelussa sekä haastattelijalla että työnhakijalla on kummallakin toiveita ja tavoitteita. Usein työnhakijana ajattelemme, että meidän toiveemme ovat päinvastaisia verrattuna haastattelijaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Monesti neuvotteluissa paras lopputulos saadaan aikaiseksi kun selvitetään kaikkien tavoitteet ja päädytään yhteisymmärrykseen. Vain omien tavoitteiden ajaminen voi jättää neuvottelutilanteen hedelmättömäksi.

Teetän kursseillani usein harjoituksen, jossa jokainen joutuu ensin itse valitsemaan asioita tärkeysjärjestyksessä (=omien tavoitteiden asettaminen). Sen jälkeen mennään ryhmiin, jossa pyritään saamaan aikaiseksi konsensus samojen asioiden tärkeysjärjestyksestä (=ryhmän tavoitteiden asettaminen). Osallistujien yllätykseksi pisteitä lopussa laskettaessa ryhmän pistemäärä on lähes aina parempi kuin yhdenkään yksilön. Neuvottelemalla on päästy tulokseen, jossa jokainen hyötyy eniten ja yhtä paljon.

Voimme selvittää neuvottelukumppanimme tavoitteita hyvin vaivihkaa. Juttelemalla asioista voidaan saada selville, miten kiinteistönvälittäjän tai autokauppiaan palkka muodostuu. Jos provisio ei olekaan tärkein tekijä, voidaan hinnasta neuvotella aivan erilaisessa ilmapiirissä. Asennoidumme helposti, että provision takia myyjä haluaa parhaan mahdollisen hinnan. Tosiasiassa myyjälle voikin olla tärkeämpää asiakastyytyväisyys. Tällöin hinnasta neuvottelu voidaankin sitoa tyytyväiseen asiakkaaseen, jos olet tyytyväinen hintaan, olet saanut haluamasi tarjouksen läpi ja myyjä on saanut tyytyväisen asiakkaan. Molemmat voittavat!

Moni ei halua suoraan kertoa tavoitteitaan neuvottelutilanteessa, mutta aiheeseen ja tilanteeseen liittyvä rento keskustelu voi paljastaa niitä lähes vaivihkaa.

Jos haluamme win-win -tilanteen neuvottelussa, kannattaa selvittää vastapuolen tavoitteita mieluummin kuin kynsin hampain taistella omistaan. Jos tilanne on vain kilpailu siitä, kumpi voittaa, mitä todennäköisemmin tuloksena on joko se, että toinen voittaa reilusti enemmän kuin toinen tai neuvottelu ei päädy yhteisymmärrykseen.

Ylläty ja kiinnostu
Kun menet neuvotteluun, etsi yllätyksiä. Jos yllätyt, se johtuu siitä että olet tehnyt väärän oletuksen. Mene neuvotteluun kiinnostuneena toisen henkilön kiinnostuksista ja tyylistä, älä keskity omaasi. Älä astu huoneeseen valmiin suunnitelman kanssa, sen sijaan pyri selvittämään mikä innostaa vastapuolta. Kuuntele ja katsele tarkkaan. Näin voitte helpommin päätyä kummankin kannalta positiiviseen tulokseen.

Kuva: http://law.marquette.edu/facultyblog/2010/01/16/contract-rights-under-assault/